Piilossa

Hanna-Riikan Piilossa (2006) nojaa vielä seinään, odottaa muutamaa muutosta olohuoneen kalustuksessa. Valkoinen nahkassohva saa vaihtaa kotia, se on kivitalon sohva, ei puutalon. Vaikka juuri nyt se ei muuta minnekään, ei ennen kuin jaksan nousta ja katsoa taas totuutta. Menetin tiistaina parhaan ystäväni, veljeni, lapseni, maailman karismaattisimman miehen. Koiravanhukseni Bono kuoli tarpeettomasti eläinlääkärin virheen vuoksi. Ja minä siivoan sen myötä arjestani asiat, jotka vain ottavat ja joiden kanssa en saa olla minä. Otan tilalle hyvää ja uuden sohvan. Ja jonakin päivänä pienen lyttynaamaisen koiranpötkäleen, jolla on silmissä sama pilke kuin Bonolla.

Piilossa (2006) by Hanna-Riikka Heikkilä. Waiting for the right spot.

Repsottava peikonlehti

Sille pitäisi saada uusi ruukku, tukeakin jollakin tavalla. Tämä on uuden olohuoneemme nurkka. Tai eihän tämä mikään uusi ole, 1920-luvulla rakennettu, viitisentoista vuotta sitten kunnostettu. Furninovan Revir -tuoli pääsi viimein pahvilaatikosta pihalle. Johan se ehtikin nököttää siellä vanhassa kodossa aikansa. Haaveilin siitä 1,5 vuotta, kyllä siinä on harkinta-aikaa kerrakseen. Ja on muuten jokaisen euronsa väärti. Luxon L-1 on tehnyt jalkavalaisimen virkaa jo kauan. Sen reunassa on jo valkoisia rantuja, ei erityisen kauniita. Ei sillä, että haittaisi. Ihmiskokeeni on toistaiseksi tuloksekas, joskin sitä on kestänyt vasta kolme päivää. Tänään mietin, tapetoisinko eteisen. Ehkä, mutta en vielä kuukausiin.

Ja tyyny, se on Tallinnan-tuliainen kässäkerholaisten kimppareissulta.

The first two pictures of our new home. Not that it's new: it's been built in 1920's. I like the fact I'm not in the mood for a renovation. Let it be. Thought about some wallpaper today but not now. Let's see in a couple of months. Let it be is good.

Sekaisin, mutta sulassa sovussa

Mistä on kutsuva koti tehty? Kerrostumista: modernista muotoilusta, vuosikymmenten takaisista klassikoista, kirppitorilöydöistä ja käsitöistä. Ihan kuten lontoolaisen Abigail Ahernin kotona (jonne voisin lähettää hermoni huilaamaan). Ensiapua haen huomenna Kööpenhaminasta, jonne matkaan armaisan sirkuttajani kanssa viikonlopuksi. Kamera kerää jo pykäliä akkuunsa.

Abigail Ahern's home is just the way a home should be: a harmonic yet surprising mix of modern design, old classics, flee market finds and crafting. A peacefull oasis in the middle of the hectic London. BTW, I'm off to Copenhagen tomorrow? Any tips we should see?