Keraamikko-
Merja toi tänään korillisen tekemiämme astioita
Kerään. Celadonilla lasitetuista kulhoistani tuli juuri sellaisia kuin tahdoinkin: rosoisia ja juurevia ja aamukahville sopivia. Ystäväni vihjasi, että voisin lisätä käyntikorttilitaniaani myös keraamikon. Kiitos vain, Taina, mutta katsotaan asiaa kymmenen vuoden päästä. Lupaan harjoitella ahkerasti ja toivon mukaan monesti Merjan opissa.
Ollapa nytkin savea. Kaulisin itselleni muutaman kulhon ja hukkaisin kiiruun hetkeksi muualle. Onneksi on vain hyvää kiirettä: kiintoisia kuvauskeikkoja, kolumnin kirjoittamista, kaupan kehittämistä, kirjan viimeistelyä, käsitöitä, kotijuttuja, tekstiilisuunnittelua ja haravointia. Julmetusti haravointia.
Asiasta kymmenenteen: näihin
(Pharrell-)kuviin ja tunnelmiin.
12 kommenttia:
Ne on niin kauniit.
Minä kiitän taas, murmeliini. Aivan hyvät kipot kyllä. :-)
Yksinkertaisen kauniit!
Miten tuntuu että joku muu on päässy näppikselle kirjoittamaan post scriptumin... ;)
Hyvältä näyttää! Ihanan rouheista.
Lady of the mess: Kiitos, siihen pyrinkin. :-)
Joonas: Heh, ehkä sillä herra Hoolla on jokin vaikutus tähän. :-)
Kiitos, Kaisa! :-)
Kivat on (korvakarvatkin)!
Korvakarvat etenkin. :-)
Ooo, näistä tykkään. Kaunista.
Kiitos, Piia. Tykkään kovin itsekin. Oli ihana yllätys, että lasitteesta tuli justiinsa oikeanlainen. :-)
Lähetä kommentti