Emma-tuoli pönöttää uuden kuosinsa kera kotonamme, yhä yhtenä kipaleena. Toivon, että kissamme teroittaa kyntensä jatkossakin television kuvaputkeen. Raapimapuu olisi totta vie vaihtoehdoista paras, mutta too bad, meillä ei ole sellaista. Ostan heti, kun kerkiän.
Kuten aiemminkin kirjoitin, Emman tuoreet vermeet ovat á la Lauritzon. Kangas kantaa nimeä Koivu.
Kyllä muuten kannattaa kunnostuttaa vanhoja huonekaluja. Eipä löydy tämmöistä muualta, vaikka se ei meikäläiselle mikään itseisarvo olekaan. Tarkoitan vain, että samalla mitalla miellyttävää saa hakea perushuonekaluputiikeista.
Makuuhuone-ehostuskin etenee. Tilasin AnnaO:n päiväpeitteen. Kopioin tuon linkin takaa löytyvän tilan. I'll keep you posted.
3 kommenttia:
Näyttää hyvältä! Tosi tyylikäs ja varmasti aikaa kestävä kangas - ei ole heti huomenna so last season.
Hienolta näyttää! Sopiiko kysyä missä verhoilutit tuolin ja sohvan? Tarvetta moiseen kun olisi itsellänkin.. Ja kiitos hyvästä blogista, mukava sekoitus muotia ja sisustusta!
esba: kiits. kankaan valinta oli vaikeaa, vaihtoehtoja oli oikeasti tuhansia. mutta tuo muistuttaa semmoista 50-lukulaista. laadukaskin se on, ajattelin pykätä yli jääneistä palasista tyynyn pari.
anonyymi: sohva vasta menee verhoilijan luo, mutta tuon tuolin teki yksi tuttavamme. laita mulle mailia, niin välitän sulle hänen yhteystietonsa. suosittelen kyllä lämpimästi! ja kiitokset kehuista. :-)
Lähetä kommentti