Yksi kulma keittiöstä

Kohta kaksi kuukautta takana uudessa kodissa. Paikat alkavat pikkuhiljaa hahmottua, vaikkakin vain huone kerrallaan. Olohuone tarvitsee uusia kalusteita, ehkäpä uuden sohvankin sitten joskus. Ja viherkasveja, paljon viherkasveja. Ja uuden valaisimen, vaikka siitä minulla ei ole vielä hajuakaan. Ehkäpä jokin Myy-viritelmä – vaikka pari mustaa, vähän roikkuvia johtoja ja niin edelleen.

Mutta keittiö, se on ollut helppo nakki, sillä edelliset asukkaat, rakkaat, armaat ystävämme, olivat miettineet kaiken valmiiksi. Me kannoimme sisälle vain pöydän, penkin ja tuolit ja kiinnitimme Bumlingin kattoon. Voisihan tuo pöytä jonkin muunkin värinen olla, mutta tamminen saa luvan kelvata. Maton vaihdoin eilen, harmaasta tummempaan. Sekin tulee vaihtumaan vielä monet kerrat, uskaltanen veikata, mutta sehän se tekstiilien tehtävä onkin: ilmeen vaihtaminen vähällä vaivalla.

One corner of our kitchen. It's been two months we've lived in our new home. Things start to find their places and I'm starting to get ideas what do with the space. Kitchen has been an easy one - thanks to our dear friends who used to live here before us. We just carried our own stuff to the same places they had theirs. I like this particular corner the most. Gonna show you some more tomorrow.

80 vuotta, eikä suotta

Artekin kolmijalkainen klassikkojakkara täyttää ensi vuonna 80 vuotta. Istuimen kunnioitettavia vuosikymmeniä juhlistetaan maalatuin istuimin. Ollapa kokoelma kulahtaneita Jakkaroita ja pari uutta: yksi valkoisella ja toinen vihreällä istuimella... Maalatun tuoliviisikon värit ovat muuten Alvar Aallon suunnittelemasta Paimion parantolasta.

Ja mitäs värejä teille saisi olla?

Artek's classic, Jakkara 60 chair, turns 80 years in 2013. Artek honors the iconic chair with five new colors. I would love to have a white one. And a green one... What about you?

Gloria Blog Awards

Olen minäkin onnellinen ja otettu. Siitä, että Gloria-lehtiperhe nimesi Musta tuntuun lukijoiden suosikkisisustusblogien komeaan katraaseen. Ja siitä vielä viljalti enemmän, jos joku teistä minua äänestää täällä.

Uneksin taas valkoisesta kodista. Kivistä en taida saada, mutta puisen kyllä. Joko tämän nykyisen tai jossakin vaiheessa yhden toisen ja tunnelmallisen. Helsingin-kotia on silti ikävä. Käyn katselemassa sitä silloin tällöin Kotivinkin sivuilla. Tuntuu kuin tuosta vajaan kahden vuoden takaisesta olisi ikuisuus.

I'm honored to be one of the nominees for Gloria Blog Awards. And I'm even more honored and thankful for your votes. Go and check the competition here. I'm in a tough group.

And once again I miss our old apartment in Helsinki. All the white walls, high ceilings and the tranquility.

Sekaisin, mutta sulassa sovussa

Mistä on kutsuva koti tehty? Kerrostumista: modernista muotoilusta, vuosikymmenten takaisista klassikoista, kirppitorilöydöistä ja käsitöistä. Ihan kuten lontoolaisen Abigail Ahernin kotona (jonne voisin lähettää hermoni huilaamaan). Ensiapua haen huomenna Kööpenhaminasta, jonne matkaan armaisan sirkuttajani kanssa viikonlopuksi. Kamera kerää jo pykäliä akkuunsa.

Abigail Ahern's home is just the way a home should be: a harmonic yet surprising mix of modern design, old classics, flee market finds and crafting. A peacefull oasis in the middle of the hectic London. BTW, I'm off to Copenhagen tomorrow? Any tips we should see?

Katsokaa, mikä kattokruunu!

En edes muista, mitä etsin, mutta etsinnät päättyivät, kun kohtasin Etelä-Afrikan Elle Decorationin sivuilla tähän kuvaan. Voi hyvää päivää, mikä kattokruunu – makuni mukainen ja täysin!

Vihreistä viinipulloista tehty koriste (saattaa siellä jossakin välissä jokin valonlähdekin olla) killuu viinitila Maison Estaten katossa. Paikka päätyi juuri toivematkakohteideni jatkoksi. Etiketitkin ovat niin hienoja että!

I have no idea what I've been looking for but the minute I saw the chandelier above, the searches reached their end. Maison Estate is a wineyard in South Africa, a place I want to travel to. Makes me speechless.