... enkä vain virtuaalisesti läppärini ääreltä.
Olen käynyt Helsingin Habitat-osastolla vain kerran, silloinkin kohtalaisessa kiireessä. Äkisti suoritettu silmäys kerkisi kuitenkin vakuuttamaan: kotiuttaisin kalusteita, jos omaisin pätäkän päälle neliöitä. Kummatkin ovat toistaiseksi kortilla, vaikka vaatekaappini on viime päivinä sapuskaa saanutkin... En tiedä, miksi seuravaa mielenhäiriötä kutsutaan, mutta mikäli massivarantomme on vähänlainen, kaivelen luottokorttini jostakin jemmasta ja ostan vaatteita. Kaistapäistä, tiedän... Mutta yksi kaistapäisyyden muoto passaa kyllä vikalistani jatkoksi.
Mutta Habitatiin. Rakastuin tammiseen Rockeriin, mustalla nahalla kuorrutettuun, vaikka eipä tuossa violetissakaan vikaa ole...
Sisustuslehtien sivuilla köllötellyt Flap-kello passaisi sekin pirtaani. Sitten joskus.
Kuvat: Habitat
4 kommenttia:
Tuo flap-kello olisi ihan must! Ainakin verrattuna nykyiseen ala-asteelta asti olleeseen siniseen muovikellooni... :/
joo, niin olisi. musta olisi varsin miellyttävää, mikäli näkisin joka aamu selkeästi, mikä päivä kulloinkin on kysymyksessä. ;-)
Flap on tosi kiva! Ja näyttää myös livenä hyvältä. Olen myös itse käynyt kyyläämässä sitä Stokkalla :)
esba, mä odottelen jo seuraavaa helsingin-visiittiä, josko vaikka sitten sitten stokkan habitat-osastolle... flap kun ei kaikkoa mielestä minnekään. ;-)
Lähetä kommentti