... jonka kantaisin mielelläni eteiseemme. Hee Wellingin suunnittelema Lounge Chair sopisi kuin nakutettu kotimme kattaukseen, vaikka se ei 1950-lukua edustakaan. Parasta sisustamisessa onkin sekoittelu, se, ettei tarraa vain yhteen tyyliin, koska tulos on tavallisesti tylsä.
Hee Lounge Chaireja valmistaa Hay (mikä yllätys). Livenä sellaisia voi käydä katsomassa vaikkapa Design Boulevardissa. Tuoli ei ole edes hinnalla pilattu. Se irtoaa hieman yli satkulla.
Tykkäättekö te?
5 kommenttia:
Tykkään ja tosi paljon! Ai onko tuoli tuon hintainen? Luulin, että paljon kalliimpi. Mahtavaa!
joo, ei ollenkaan paha hinta. tuoli on totisessa harkinnassa. sekin. ;-)
esba, sun täytyy tulla tampereelle sisustusostoksille. mä lähden messiin!
Oon käynyt tuota koeistumassa pariin otteeseen ja tuoli saattaa hyvinkin jossain vaiheessa muuttaa meille. (Täytyy vain ensin saada Fatboyt parempaan kotiin.) Mustaanhan on olemassa myös pehmuste, joka maksaa saman verran kuin itse tuoli. Parantaisi varmaan käyttömukavuutta, mutta samalla katoaisi tuolin ilmavuus. Ja yllättävän hyvähän siinä on ilmankin istua.
Kun kävisi edes täällä Helsingissä aktiivisesti sisustuskaupoilla :) Tällä hetkellä lähinnä vain virtuaalisisustan blogin avulla: suunnittelen ja haaveilen. Pientä rompetta tulee vain hankittua. Mutta kun oma kämppä vihdoin saadaan ostettua, tilanne on toinen. Tässä kammottavassa maailmantalouden tilanteessa siihen taitaa tosin mennä tovi. Hehkuttamasti Design Boulevard vaikuttaa joka tapauksessa ehdottomasti vierailun arvoiselta!
milla-emeliina: joo, noihin saa tosiaan pehmusteita, mutta toimivat kyllä ilmankin. ja toisaalta, voihan tuolin päälle pykätä jonkin omankin pikku peiton. :-) harmillista, että fatboyt eivät istuneet teille. meillä se on kovassa käytössä kaikkien toimesta. rehellisyyden nimissä todettakoon, että se vaatisi ympärilleen enempi tilaa, mutta ehkä joskus. ;-)
esba: pientä rompetta mäkin hankin. kävin just design boulevardilla kartuttamassa valokuvakehyskokoelmaani. oi ja voi, kun joskus saisikin oman kolmion. kyllä sitä kelpaisi sisustella. mua harmittaa vietävästi, että vuokraisäntä kielsi yhden seinän maalaamisen. (vaikka ajattelin sen silti maalata - äkkiäkös sen taas valkealla peittää.)
Lähetä kommentti