Haastattelin eilen kenkäkaupan tuotepäällikköä, tyyppiä, joka vastaa valikoimista. Työtehtävä oli – yllätys, yllätys – yksi mieluisimmista ikinä. Arvatkaapa, mikä siinä oli parasta... Se, että syyllisyydentuntemukseni katosivat keskustelun myötä: naiset pitävät kengistä ja piste. Ja voivat omistaa niitä kymmeniä, kenties satoja pareja. Päätinkin suhtautua hankintoihini harrastuksena. Keräilyharrastuksena (joskin käytännöllisenä sellaisena: kengät eivät keräile vain pölypalloja).
Podetteko te syyllisyyttä kenkäkaupoilla? Ostatteko te vain tarpeeseen vai voivatko kengät päätyä kassalle pelkästä kauneudesta?
Nämä Turnoverin kengät kalppivat kotiimme viime lauantaina, eivätkä vain tarpeesta. Tai mistäpä sitä tietää...?
1 kommenttia:
Noi on tosi kauniit saappaat! Harmikseni mä en löytänyt Turnoverin aleista sopivia, juurikin noi pyöreät kärjet olivat varpailleni väärän mallisia.
Niin joo, ja en tunne syylisyyttä kenkäostoksista, tosin ostan hurjan vähän, ja vain sellaist, mihin rakastun. Toimiva strategia!
Lähetä kommentti