Jos Stella ei olisi kirjoittanut Selki-Aseman Tre-valaisimesta, olisin unohtanut Stereon tietokoneeni kätköihin.
Näin pöydän (jonka jalat muuten taittuvat ja jonka voi siten nostaa seinälle!) Tukholman Formex-messuilla ja olin myytyä tyyppiä. Klaus Aallon suunnittelema Stereo on kekseliäs, kaunis ja kepeä. Taideteos, joka kietoo kookkaankin huoneen hyppysiinsä. Ja tuo vanha valokuva kulahtaneine sävyineen... What's not to love?
3 kommenttia:
Terkkuja Helsingistä!
~Belssi :)
Hauska idea! Varsinkin, koska en ole suuri sohvapöytien ystävä - mutta toisaalta ainakin jos on vieraita, voisi olla kiva, että joka istuimen vieressä olisi jotain, mille lasinsa laskea. Tämähän olisi ihan täydellinen!
kiitos, b. :-) terkut takaisin – ja tervetulotoivotukset tänne!
scaredy-cat: sama homma, en ole mäkään mikään sohvapöytäfani numero 1. mutta tämän ottaisin NIIN mieluusti! lienee pakko tsekkailla hintoja. ;-)
Lähetä kommentti