Päätin eilen, millaisia sävyjä soppeemme haluan. Design Is Mine -blogin kautta löytämäni Johnny Millerin kuvista moni henkii juuri sitä kuulasta, koleaa maanläheisyyttä, josta pidän ja jossa pääkoppani koisii. Ensimmäisenä silmäni iskivät tapettiin, joka sopisi Sienan huoneeseen (jos siinä ei olisi heinäsirkkoja, joita pelkään – perhosten ja etanoiden ohella...).
8 kommenttia:
Kauniita kuvia. Jälleen kerran. Jaan inhosi perhosia kohtaan. Kamalia olentoja! Ja magee pipa ed.postauksessa ;)
Itse kiinnitin huomiota tuohon sini-harmaaseen kuvaan, kaunis sävy seinässä. Olen aina inhonnut sinistä sisustuksessa, mutta nyt se on vahvasti hiipimässä meille, mutta yläkertaan...
Ihania sävyjä tosiaan! Tosin näin talvella, kun meillä on sisällä 17 astetta, sitä kaipaa lämpimämpiä värejä...
Upea tapetti ja kerrassaan ihana vanha kirjoituskone!
Tykkäilen kovasti, kuvissa on semmosta hiljaista linjakkuutta ja tyyliä. :-)
Tosiaan, ihanalta näyttää tuo tapetti. Kiva raikas blogi myös sulla.
Taisin juuri äsken ostaa samanlaisen kirjoituskoneen kuin tuossa ekassa kuvassa :)
ruusuliisa: thank god joku muukin ajattelee perhosista samalla lailla. helpottaa! :-)
rumbo: sama juttu meikäläisellä: sininen ei ole mahtunut kotiini millään lailla. ei edes vaatekaappiin, farkkuja lukuun ottamatta. mutta nyt ottaisin siniharmaata mieluusti. jos en seinään, niin ainakin sisusteisiin.
riikka: joo, voin kuvitella. meillä on pysytty sisällä yli 17 asteen, onneksi. olisin jäätynyt muutoin pystyyn. :-)
sannie: kirjoituskone on totisesti kaunis. siinä onkin seuraava kirppismetsästyskohteeni.
suvi: indeed!
sannalinnea: se on kyllä kaunis tapetti. harmillista, että sivuilta ei käynyt ilmi, minkä valmistajan se on... kiitokset kehuista. :-)
happy place: oih! onnea!!! ihana ostos!
Lähetä kommentti