lauantai 13. helmikuuta 2010

Yksinäinen


Kuten tiedätte, pidän tyylien ja aikakausien sekoittelusta, kunhan kodin väritys on kutakuinkin yhtenäinen. Rakastan 50–60-vuotiaita kalustevanhuksia, jotka elähdyttävät esimerkiksi Ikean huonekaluja. Elähdyttäisivät ne totta maar muitakin moderneja mööpeleitä, mutta perheemme palkkapussukat pitävät enempi ruotsalaismammutista.

Valkoinen lipasto on pitkälti satavuotias eikä sovi kotiimme – paitsi konkreettisesti kooltaan. En kuitenkaan aio luopua siitä, sillä olen silmännyt sitä syntymästäni pitäen. Ehkäpä se vielä löytää paikkansa, vaikka sitten sieltä Ullanlinnan vuokraluukusta (johon tunnun asettavan kaiken sisustustoivoni ja -tarmoni). Nyt lipasto pönöttää pienen huoneessa, Ikean kirjaintaulun alla. Ö on örkki, ettäs tiedätte.

6 kommenttia:

Sannie kirjoitti...

Meilläkin on tuo taulu, se on hieno. Ja tuo lipasto on ihana!

Minna kirjoitti...

Minustakin nuo ovat hienoja yhdessä, Ikean lamppu, vanha lipasto ja uusi taulu. Kodit joihin on hankittu kaikki uutena ja yhdellä kertaa on tosi tylsiä. Näyttävät ehkä tyylikkäiltä mutta tosi tylsiltä. Raha ei tyyli asioissa ratkaise vaan hyvä maku ! Ettäs silleen...

PISARAPILVI kirjoitti...

Sama taulu vaihtoi paikkansa tänään keittiöstä lastenhuoneeseen. Koskas pääsee kylään. Ja koskas laitetaan tukka kuntoon;)

nelio kirjoitti...

hyvä trio!

Spots kirjoitti...

sannie: simppeli taulu, mäkin tykkään, vaikka en tavallisesti punaisen ystävä olekaan. ja jeps, lipasto on vanha kaunis rouva. :-)

minna: kiitos, kiitos. muakin miellyttää valaisimen ja lipaston samansorttiset sorvaukset. mä olen samaa mieltä sun kanssa: mikään ei ole tylsempää kuin kerralla jostakin kaupasta - oli se sitten ikea taikka bo concept tai jokin - hankittu sisustus.

pisarapilvi: v pääsee opettelemaan kirjaimia oikein urakalla. :-) kylään pääsee kuukauden päästä, kun me muutetaan sinne oikeaan kämppään. vaikka saa tännekin tulla, totta maar! palaan tukka-asialla, kun keksin värin... tumma vai vaalee?!?

nelio: tattis!

Aneri kirjoitti...

Hehe :) Mulla on valkoiseksi maalattu pieni 1800-luvulta peräisin oleva kirjoituspöytä.. Se on tällä hetkellä työkkärilläni ja odottaa pääsyä ompelupöydäksi tai lastenhuoneen kirjoituspöydäksi, kunhan muutamme isompaan kämppään. Pöydällä ja perintörokokoosohvalla vaan on tunnearvoa ja ne saavat olla tuomassa jännitettä muuten modernistiseen ja funktionalistiseen tyyliini :D

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...