Takaisin Tanskaan. Yksi matkani tarkoituksista oli hipelöidä Hayn pussilakanoita livenä. Halusin kokeilla kangasta, liu'uttaa sormiani puuvillasatiinilla ja sukeltaa kauppaan sijattuun sänkyyn ja kaapata seinillä killuvat peitot kainalooni. Ostoaikeista olin kuitenkin luopunut jo koti-Suomessa, kun olin päättänyt matkata paikan päälle pelkän pienen repun kanssa. Virhe, jota en toista.
Mutta elämällä on tapana järjestyä. Niinpä en epäröinyt hetkeäkään, kun sain valita Länna Möblerin valikoimista muutamia tuotteita. Haluan kuluttaa kevätauringon kultaamat aamut sängyssä kahvisaavillisen ja Hayn S&B Minimal Collection -pussilakanoiden kanssa ja kuunnella, kuinka jääpuikot putoavat vesipisaroina maahan ja paljastavat takapihan asvaltin. Sitten kaivan ruutupaperivihkon kassistani ja opetan Sienan pelaamaan ristinollaa. Ja sitten leivon sitruuna-marenkikakun. Ihan vain pussilakanoiden inspiroimana.
Had my first touch with Hay's bedlinen a month ago in Copenhagen. They felt exactly how I had imagined. Soft, silky, smooth... Too bad I didn't have any space left in my small backpack. An epic fail to travel to CPH with a bag like that. But things turned out just perfectly. I got a chance to pick some items from Länna Möbler's sortiment. Hays S&B Minimal Collection bedlinen were one of them. I recommend to take a good look at the webshop: Länna Möbler has all of their products on sale!
7 kommenttia:
Ny on tää KA-DE! Niin ihanat! Noita liukuvärjättyjä aina ihastelen, haluaisin niin ne! Mulla oli samantaipainen pussilakana 90-luvun alussa, ihmekös tuo, jos kolahtaa kovaa sisimpään.
Aah, noita juuri olen pitkään himoinnut! Mutta ei taida saada tuplaleveänä :(
hr: joo, eivät ole pahoja liukuvärjätytkään. tykkään myös siitä vihreästä, vähän ruudullisesta. mutta muistot nuoruudesta, kyllä niistä on pidettävä kiinni. :-)
nanuska: mä en usko, että saa tuplaleveänä. se on kyllä harmillisuus, se.
Oijoi kyllä meidänkin sänky tuollaiset varmasti kelpuuttaisi! Ihana tuo sitruunankeltainen.
äh, mäkin haluuuuuuuun!
Oo, ristinollaa! Osaispa vieläkin tehdä jatkuvasti jotain niin tyhjänpäiväistä kuin lapsena. Mikäs sen pelin nimi oli, jossa piirrettiin ruutupaperille ensin pisteet ristin muotoon, ja sitten vedeltiin viivoja?
peeta: mäkin ihastuin keltaiseen, se näyttää niin tolkuttoman raikkaalta valkoisen ja mustan kanssa. luulisi, että tuollaisista lakanoista herää virkeänä. ;-)
riikka: ihan pelkän käsituntuman perusteella uskallan suositella lämmöllä! :-)
sokerikorppu: älä muuta sano! ristinolla rules. ja voi hitsi, muistan kyllä tuon viivanvetelypelinkin. sitähän pelattiin yksin – tai ainakin mä pelailin. ja sitten ihmettelin syntyneitä kuvioita. voi, lapsuus!
Lähetä kommentti