Ruokapöytä on lempipaikkani kotona. Ei sillä, että söisin sen ääressä kaiket päivät, mutta takapihalle laskeva Pyynikinrinne on kaunis. Siellä ne viihtyvät, jäniksetkin, jotka päästävät liki. Minä aion viihtyä siellä kesällä, poimia muutamat mustikka- ja vadelmapiirakkamarjat.
My favorite place at home. Not because of the food: I love the scenery with its huge pines. Pictures to come, I promise.
My favorite place at home. Not because of the food: I love the scenery with its huge pines. Pictures to come, I promise.
7 kommenttia:
Voi miten me kaipaamme ruokapöytää ikkunan ääreen - ei mahdollista, tylsän mallinen kämppä..ehkä vielä joskus!
Kaunis valaisin ja niin viihtyisä ruokailupaikka, etten yhtään ihmettele siinä viihtymistä. Ikkunanäkymä ja herkuulliset ruuat on plussaa!
Pieni Lintu: Ikkunasta soljuva valo on kyllä parasta. Etenkin sunnuntaiaamuina.
Selma: Bumling on kyllä joka euronsa väärti. :-)
ymmärrän :) ja pyynikillä...siellä on mahtavat rinteet ja kiva kävellä ja ihmetellä ja ihastella :)
mistä tulikin mieleen munkkikahvit :D
Oi miten ihana kuva :) tuossa joisi kyllä aamukahvit mieluusti!
Hassua katsella näitä kuvia kun on niin kovin tuttua :)
Heidi: Näkötornin munkit ovat kyllä parasta Tamperetta. Onneksi sinne pääsee suoraa polkua pitkin. Joka päivä... :-)
Jenna: Mutteripannukahvit ja päivän lehti – parhautta!
WDC: No varmana! Tuparikutsut tulevat aikanaan. :-)
Lähetä kommentti