Herääminen on meikäläiselle vähintäänkin vaikeaa. En vain käynnisty, en. Kuhnustelu kasaa kiireitä ja kosolti roinaa reppuun, jossa kulkevat muutoinkin läppäri, lehtiöitä, kyniä, kirja taikka pari – ja aikakauslehtiä. Ne painavat perkeleesti.
Samainen setti lenteli laukkuuni eilisaamuna ennen viittä, kun valmistauduin Helsingin-matkaani. Viisi on epäinhimillinen aika nousta, ennen kaikkea kolmen tunnin yöunien jäljiltä, vaikka otinkin työpäiväni päätteeksi neljän tunnin tirsat. Virhe.
Nautiskelen iltaisin työskentelystä mutta en ennen kuin saamme lapsemme nukkumaan. Tehokkaimmillani lienen yhdentoista liepeillä, mutta asian on muututtava - yksinkertaisesti. Tahdon kalppia työhuoneelleni kukonlaukun kieppeillä, jotta saisin jotakin tehdyksi. Tietokoneenikin jättäisin mielelläni työmaalle, mutta mukanahan tuota on raahattava, koska jutut jäävät turhan tiheästi kotosalla tehtäviksi (ainakin hiottaviksi).
Läppärireppuni on kaiken lisäksi ruma, mutta olkaversiolla en pärjää – sen muassani kulkevan kirja- ja lehtivarannon vuoksi. Tänä vuonna 3-kymppisiään viettävä Fjällräven tarjoaisi rumuuteen ratkaisun: klassikko-Kånkenia saa läppäritaskulla varustettuna. Sellaisen mä tahtoisin, en tuollaista 4-kymppistä wannabeliikemiestä miellyttävää. (Tavallisen mustan Kånkenin mä omistan, mutta sinne ei 15-tuumainen masiina mahdu, byääh.)
3 kommenttia:
Mä haluisin just sen mustan, ja niitä ei taida olla nyt myynnissä vain noita kirkkaita värejä... Vai löytyykö niitä sittenkin?
mä ostin perusmustani vuosi sitten jostakin urheilukaupasta. luulen, että niitä saa myös partioaitasta. täytyy katsastella verkkokaupoista tuota läppäriversiota. pidetään siis silmät ja korvat avoimina.
Näin teemme!! :D
Lähetä kommentti