perjantai 13. helmikuuta 2009

Kaunista Kalevalasta

Kohtasin yläasteikäisenä Kalevala Korun sormukset, jotka pönöttävät yhä korurasian virkaa tekevässä lasipurkissa. En ole käyttänyt niitä vuosiin enkä kaiketi tule käyttämäänkään. Se, että vasenta nimetöntäni koristaa kaksi sormusta, saa piisata. Enemmän kera tuntisin oloni kuuseksi. Se on merkillistä, sillä en karsasta sormuksia muilla.



Voisin kuitenkin käytellä Kalevala Korun hopeisia rannerenkaita (jos ne eivät maksaisi maltaita). Pitäisin esimerkiksi näistä tapauksista. Pitäisittekö te?

3 kommenttia:

annnim kirjoitti...

Oi aivan ihanat rannekorut! Etenkin tuo leveä hopeinen. Piti heti käydä Kalevalakorun sivuilla katsomassa hinta - ja tosiaan, 200 euroa on kyllä liikaa.. Mutta olishan hieno ja ajaton. Hmm.

piitzi kirjoitti...

Kivoja renkuloita ovat! Varsinkin tykkään tuosta ylimmäisestä. Minä taas tuntisin itseni alastomaksi ilman sormuksiani. Ja keltakultaiset korut on mulle nykyään kauhistus, niitäkin löytyy vino pino. Tarkoitus on muuttaa/vaihtaa ne yhteen valkokultaiseen timangirinkulaan...

Spots kirjoitti...

annim: nimenomaan, siinä olisi saletisti korua loppuiäksi. eihän tuollainen eleettömyys ole koskaan passé. hmmm... ;-)

piitzi: en osaa käyttää keltakultaisia mäkään. ehkäpä rintarossina, jos vaatetus vaatisi kultaa kaverikseen.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...