maanantai 30. maaliskuuta 2009

Lahja


Harmaan neuleen seuraan sopii hopeinen koru. Toivosta tarinoiva rengas päätyi kaulaani ystävänpäivänä, kiitos kultaisen mieheni, joka muuten taitaa lahjat. Arvataapa, mitä sain viime keväänä ensimmäisenä äitienpäivänäni – mustat paljetti-Converset, jotka näette kesän tullen tositoimissa.

Tykkäättekö te lahjoa läheisiänne? Mikä on paras antamanne lahja, entä saamanne? 

5 kommenttia:

Duussi kirjoitti...

Nuo tekstirinkulat on ihania! Itse olen ostanut samanmoisia muutamalle ystävälle lahjaksi kullekin sopivalla tekstillä. Omassa kaulassa rengasta ei toistaiseksi killu, kun en ole osannut päättää minkä tekstin ottaisin! :)

Lahjominen on kyllä kivaa. :) Viimeisin antamani lahja oli keliaakikko-ystävälleni huovutettu ruisleipä-pannunalunen, jota kovasti hihittelin itsekseni. :D Mikä tärkeintä, saajakin tykkäsi!

Mustaleski kirjoitti...

Hmm... mistä noita hopeisia renkaita saa, ihan normaalista koruliikkeestä?

Tykkään lahjoa paljonkin läheisiäni, ja lahjoisin varmaan enemmänkin, jos talous sen vain sallisi. Viime aikojen lahjanostoprojektit ovat olleet tosin kimppalahjoja, mm. siskolleni ostin vanhempien kanssa synttärilahjaksi iPod Nanon, ja isää ilahdutamme ostamalla 60-vuotislahjaksi Thaimaan matkan, eli muu perhe maksaa hänen matkansa (toki me muut matkustamme myös mukana :D). Tyyristä, mutta eihän kaikkea voi rahassa mitatakaan :)

Jonna kirjoitti...

duussi: niinpä, mäkin tykkään, eikä tuossa ketjussakaan ole vikaa. mä näin taannoin yhden rinkulan courage-tekstillä. sellaisen kun vielä saisi. huovutettu ruisleipäpannunalunen kuulostaa muuten mahtavalta lahjalta!

mustaleski: mun omani on stockalta, sinne siis. enpä muuten keksi äkkiseltään parempaa 60-vuotislahjaa, veikkaisin, että omakin isäni olisi moisesta otettu. no, mulla on vielä muutama vuosi aikaa säästää... :-)

Riehu kirjoitti...

Tuo koru on hieno ja paljetti-Converset äitienpäivälahjaksi on kyllä paras äitienpäivälahja mistä mä oon kuullu.
Lahjominen on mukavaa! Ja ehkä kivoin lahja minkä lähiaikoina oon saanut oli ystävän tekemä tosi kaunis kangaskassi, joka on just sellanen mun näkönen.

process kirjoitti...

Minä voittaisin ainakin "oudoin saamasi lahja"-kisan tällä, mutta on tämä myös tunnearvoltaan aika tärkeä: Sain poikaystävältäni lahjaksi puukon seurustelumme alkuaikoina. Sellaista ei kai pitäisi antaa edes pahimmalle vihamiehelleen, mutta en minä välitä jostain uskomuksista. Sain puukon nimittäin aloitellessani vaellusharrastusta, joka on hyvin tärkeää poikaystävälleni. Puukko on käsin tehty ja suunniteltu juuri minulle, uniikkikappale siis. Se on myös yksilöllisesti kaiverrettu ja kaikkinensa uskomattoman kaunis käsityön taidonnäyte. En siis loukkaantunut kun sen sain. :D

No, on niitä romanttisempiakin lahjoja tullut tuolta miehekkeeltä. Eniten olen arvostanut niitä merkkipäiviä, jolloin olen saanut jonkilaisen aineettoman elämyslahjan, matkan tai muuta kivaa tekemistä yhdessä. Romanttista ja mielikuvituksellista. Ja tavaraa mulla on ihan tarpeeksi! :D Siihen pyrin myös itse: antamaan lahjaksi muistoja.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...