perjantai 18. joulukuuta 2009

Pakkaspäivästä tummaksi talvi-illaksi


Tukholmassa paistelee aurinko – vielä vähäsen aikaa, näyttää näet jo laskevan. Jos tänään ei olisi työpäivä, olisin pihalla avec Canon. Ja jos omistaisin talon ja rappuset ja puhetta uskovan parivuotiaan ja kaksi kynttilöitä karsastavaa koiraa, tekisin jotakin tämäntapaista.

Kuvat: Affari

4 kommenttia:

blume kirjoitti...

Oih! Kaunista!

Anonyymi kirjoitti...

Ihana kuva! En pääse yli siitä, että huomaan muistuttavani äitiäni, ensimmäinen ajatus oli, että minkä läjän steariinia saisi raaputtaa portaista irti ja miten nuo kaatuisivat kun niiden vierestä kävelisi..

Aargh, nyt äkkiä kaikki realistiset ajatukset pois päästä.

Tiinakaisa kirjoitti...

Ah, niiin kaunista, niin kaunista! tekisi mieli kokeilla samaa. mutta valkoiset, eri mittaiset kynttilä missä vain rykelmässä toimii, myös pöydällä.

Jonna kirjoitti...

juu, eipä siihen kauneuteen paljon tarvita, se syntyy yksinkertaisista asioista - ja hyvä niin. :-) heh, samanlaisia ajatuksia sitä munkin päässäni pyörii, lukuun ottamatta tuota steariinia. mä en saa ikinä tuollaista asetelmaa, en ainakaan, ennen kuin lapsi on tyyliin aikuinen.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...