...

En keksi otsikkoa mutta aion rustata rivin pari sinisestä. En ole sinisen sisustuksen ystävä, en, vaikka teini-iässä ikkunoitani peittivät vaaleansiniset muumiverhot. Älkää kysykö, miksi. Valitsin ne aivan itse.


Sininen sisustus avittaa ajatukseni Sotkan sini-valkoruutuisiin runkopatjoihin taikka sinisiin Unikko-verhoihin, -pyyhkeisiin ja -patalappuihin. Rakastan Marimekkoa mutta en Unikkoa. Päinvastoin. En ole omistanut Sotkan sänkyä enkä sinisiä Unikoita mutta nähnyt niitä liikaa sukulaisissa ja sisustuslehdissä. Tukholmassakin karmivat kukat pilkottivat milloin minkäkin putiikin ikkunasta. Näin niitä jokunen vuosi sitten eteläirlantilaisessa pikkukylässäkin, aivan tavallisen köökin akkunassa.

Dekon ja Divaanin uudet numerot suitsuttivat sinistä, maalikauppakaverini Suki samaten. Alan olla yhtä mieltä, vaikka sini saakin jäädä meillä vain tyynyyn pariin taikka muutamaan. Olen haikaillut harmaaseen taittavan sinisen perään pari vuotta mutta jättänyt hankinnat haaveilun asteelle. Jos vaikka ensi talvena – sävy sopii paremmin pakkaseen kuin plusasteisiin. Tummansininen on toinen juttu: se kelpaa kesälläkin, etenkin mustan ja valkoisen vierustoverina, esimerkiksi Reka Kiralyn Steps-tyynyjen tapaan.

Kumma juttu: Envelopissa on 400 tyynyliinaa mutta minä iskin silmäni suomalaisiin (tai no, Suomessa asuvan unkarilaisen) kuoseihin. Enkä tiennyt sitä ennen kuin aloin naputella tilaustani. Kaipa se on se mielenlaatu, joka meikäläisiä yhdistää. Ja blaa, blaa. :-)

Ja tältä Stepsit näyttävät takaa.