Tuntuuko teistä, että videokamerat ovat kadonneet jonnekin tällä vuosituhannella? Muistan, että meikäläistä on kuvattu 1990-luvulla niin rippi- kuin ylioppilaskarkeloissakin, mutta 2000-luvun puolella kerrat ovat vähissä. No, on meillä häävideo vuodelta 2007.
Meikäläisen kuvaamiset ovat satunnaisia, mutta siihen on oikeastaan vain yksi syy: kameranpuute. Kamerakameralla voi toki taltioida liikkuvaakin kuvaa, mutta videokamera on aina videokamera. Kelpuuttaisin alta aikayksikön esimerkiksi Canonin pikkiriikkisen Legria FS36:n, joka kulkisi taskussa kaikkialle. Ottaisin teidät mukaani virtuaaliselle kaksiokierrokselle kotiimme. Se kestäisi iäisyyden. :-)
Mutta TA-DAA: tarjoankin kameraa teille! Sain Canonilta mahdollisuuden arpoa ihanaisen Legrian lukijoideni kesken! Lyhyesti ja ytimekkäästi tehokamera sisältää muun muassa seuraavia ominaisuuksia: 8 Gt sisäistä muistia plus muistikorttimahdollisuudet; videokollaasitila, jonka ansiosta kuka tahansa voi pykätä oman elokuvan; zoomeja; laajakuvia – ja kolme ja puoli tuntia tehokasta kuvausaikaa! Lisätietoja voitte lukea täältä.
Kisakysymys on helppo: Mitä sinä kuvaisit videolle? Vastausaikaa on viikko, joten kirjoittakaa kommenttinne 9.11. mennessä. Kuten tavallista, linkittämällä tuplaa voittomahdollisuutensa.
P.S. Tämä on juuri se palkinto, jota siippanikin kuolasi, mutta peli on kovaa – hänet on jäävätty. ;-)
tiistai 2. marraskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
348 kommenttia:
«Vanhin ‹Vanhempi 201 – 348 / 348 Uudempi› Uusin»Lastahan minä..
lemmikkikanieni iloloikkia
Ihana blogi! Ihana kilpailu :D
Minä kuvaisin työtäni.. kuvaisin eheytymässä olevia äitejä lapsineen, sitä arjessa onnistumisen iloa, jotta nämä äiditkin näkisivät olevansa hyviä ja kelpaavansa, omina itsenään. Heikkoudessankin vahvoja! Kameralla toki kuvaan jo, mutta videolta kuuluisi se aito ilo, lapsi nauraa äidilleen.. Äiti saa tunteen siitä, kuinka on Tärkeä ja Rakas jollekulle.
Tottakai kuvaisin myös omaa arkea ja juhlaa, lapsia, lainalapsia, eläimiä, elämää. Iloja ja ehkä pieniä surujakin.. Kaikista kuvauksista jäisi jälkeen muisto. Tunnetila.
Ihana blogi! Ihana kilpailu :D
Minä kuvaisin työtäni.. kuvaisin eheytymässä olevia äitejä lapsineen, sitä arjessa onnistumisen iloa, jotta nämä äiditkin näkisivät olevansa hyviä ja kelpaavansa, omina itsenään. Heikkoudessankin vahvoja! Kameralla toki kuvaan jo, mutta videolta kuuluisi se aito ilo, lapsi nauraa äidilleen.. Äiti saa tunteen siitä, kuinka on Tärkeä ja Rakas jollekulle.
Tottakai kuvaisin myös omaa arkea ja juhlaa, lapsia, lainalapsia, eläimiä, elämää. Iloja ja ehkä pieniä surujakin.. Kaikista kuvauksista jäisi jälkeen muisto. Tunnetila.
Oohhh... Kuvaisin kans lapseni leikkiä ja niitä hassuja "vuorosanoja".. Kuvailisin ehkä myös huppeli-kaveri-iltoja..hihh..
Kuvaisin esimerkiksi mökkiämme, mummuani ja pappaani, kaikkea rakasta, josta haluan tallentaa muistoja.
Kuvaisin ihan kaikkea. Leikkiviä kissoja, nukkuvia lapsia, heiluvia varpaita, kiviin lyöviä aaltoja, tuulien kuljettamia lehtiä, nauravia suita, vakavia katseita, lehmän hännän heilumista, piiskaavaa sadetta. Mitä tahansa, mikä ansaitsee tulla tallennetuksi, ei unohdetuksi.
Kuvaisin arkea, jos vain muistaisin. Sitä mistä jää niitä parhaimpia muistoja.
Terkuin, Anna M.
Muuttuvaa kaupunkia ja luontoa, koiran metkuja, elämää ja ihmisiä. Itse pysyisin mieluusti vain kameran takana.
Kuvaan lasteni esiintymisiä ja kaikenlaisia hulluttelujuttuja tällä hetkellä digikameralla, mutta kunnon videokameralla laatu olisi varmaan ihan eri tasoa...
Kuvaisin perheen yhteisiä retkiä ja juhlia sekä jo yli 10-vuotiaan koiran touhuja, että muistaisimme ne vielä sitten, kun koiraa ei enää ole.
Kuvaisin elämää, ystäviä, puistokävelyjä, ruuanlaittoa, naurua. Näistä palasista rakentaisin juuri sellaisia videoita, että elämäni näyttäisi paljon hienommalta kuin se onkaan. Tai oikeasti: näkisin, kuinka hienoja elämäni pienet arkiset hetket ovatkaan. Lisäksi pääsisin harjoittelemaan kuvallisen viestinnän taitojani, sellaista kun satun opiskelemaan.
Oiii. Mukana kahdella arvalla.
Ekana mieleeni tulee ehdottomasti lapsia. Voi kun saisi talteen myös sitä liikkuvaa kuvaa, niitä onnistuneita ilon hetkiä ja vähän niitä jolloin kaikki ei sujukaan niin kuin tahtoisi. Saisivat myöhemmin katella näitä hetkiä.
Mutta myös isovanhemipia, sisaruksia, serkkuja, juhlia, lomamatkoja. Kaikkea.
Hei! Kuvaisin uutta koiranpentuani :) T. Marja H.
Laskettuun aikaan on aikaa noin kuukausi, joten luonnollisesti kameralla tulisi kuvattua pikkuista <3 ..muttei sentään ihan synnytystä ;D
moonika83@luukku.com
No tottakai osallistun tällaisen palkinnon arvontaan!
Oma videokamera menisi kesällä rikki, joten tällä kuvaisin meidän Hertta- neitiä ja tietysti sunnuntaina saapuvaa uutta koiranpentua!
Linkitin blogiinikin, joten tupla-arvalla mennään :)
Sunnuntaina saapuvaa uutta koiranpentua ja tyttöstämme lähinnä kuvaisin. Satunnaisesti tietysti muutakin.
Tosi hieno palkinto!
Kuvaisin ehdottomasti meidän talonrakentamista! Jäisi tulevillekin polville todistusaineistoa, että siitä selvittiin ja itse voitaisiin ihastella miten ahkeria me oltiinkaan :)
Lasta varmaan minäkin, ja kaikenlaista ympäröivää elämää.
Kuvaisin 12-vuotiasta pirteää koiravanhustamme, jotta voin muistella sitä sitten kun aika jättää.
Kuvaisin ARKEA!
Kuvaisin tätä arkista lapsiperheen elämää seitsemän lapsen kans...
-Riiku-
Tylsä vastaus, mutta lastani kuvaisin varmaan :)
Kiva arvonta!
Vaude mikä palkinto. Toivottavasti lykästää, tuolle olisi käyttöä ja paljon :D Kuvaisin meidän tylleröä :)
No lomamatkoja ja mökkireissuja tietysti. Niitä sitten esiteltäisiin talven mittaan koko suvulle ja muille mahdollisille vieraille illanmittaisissa maratonistujaisissa :D
kuvaisin kissanpentuja!
mauriantero
Kuvaisin siskojeni lapsia, koska lapsuusvideoita on ihan huippukiva katsella myöhemmin. Varsinkin erään pienen raivottaren kiukkukohtaus voisi naurattaa häntä itseäänkin isompana, on sen verran tymäkkä tapaus :D
Kahden pienen lapsen äitinä kuvaisin lasteni touhuja :)
Ihan varmasti alkaisin het kuvaamaan naapureiden toilailuja täällä slummilassa, sais kerrankin livekuvaa virkavallan vierailuista yms.. XD
Aikamoinen palkinto!
Mä kuvaisin tuolla tietty pojan touhuja mutta ennen kaikkea ensi kesän Muumimaailma-reissun! ;D
Tylsä mutta niin totta oleva vastaus: kuvaisin lastani ja kaikkea mahdollisimman arkista.
-Marika
Kuvaisin vauhdikkaan koiranpentuni menoa ja meininkiä. Se on liian nopea kameralleni, kuviin jää vaan suhmuinen koiran takapuoli kun koira on jo menossa taas. Videolle saisi kaiken touhun talteen.
Kuvaisin kameralla poikani kasvua, joulut, synttärit, kesälomat jne. Aivan mahtava kilpailu!
Herramunjee, mikä palkinto!
Jos arpaonni suosisi, niin lahjoisin siippani tuolla ihanuudella. Siinä tapauksessa kameralla kuvattaisiin varmastikin minua, mikä ei tietenkään ole mieluisin vaihtoehto kamerakammoiselle, mutta olen valmis joustamaan! :)
Lapsia ja lapsenlapsia kai minäkin kuvaisin ja tietenkin mummon viisaita sanoja muistoksi jälkipolvelle.
Kuvaisin 11 kuukauden ikäisiä kaksospoikiani, niiden kahdenkeskeisiä leikkejä ja jutusteluja.
Berliinin rakkaintani ja hän minua. Ikävissään toisella puolella Itämerta kumpikin voisi katsoa videoita toisesta.
Vipsu
Kuvaisin ensi kesänä viiden viikon reissun ympäri Saksan maata.
Ehkä senkin jälkeen jotain kuvattavaa tulisi:)
Ja linkitän!
Kuvaisin lasten touhuja, meidän arkea. Pienten lasten kanssa kun päivät menee joutuin ja äitillä osin sumussa kun pitää revetä sinne ja tänne.
Kuvaisin pientä tyttöäni ja iki-ihanaa armastani ja koko suurta sukuamme!
Lapsia, arkea, juhlaa, kaikkea mahdollista tulisi kuvattua..
- Lea Pohjasta
Hurja määrä vastauksia jo! Minä kuvaisin rakkaita lapsiani, mitäs muuta!
Kuvaisin varmaan niitä arkisia hetkiä ja iloisia tapahtumia mitkä tuntuvat katoavan aivan liian nopeasti.
Ekana kuvaisin meidän kissavanhuksen hepuliravauskohtauksia, menee kuin nuorikin kolli silloin! Ja tietty kotia, rakkaita, juhlia...kaikkea!
Meillä kuvattaisiin meidän 9v koiran elämää.
Kuvaisin kissojani ja koiranpentua, koska usein still-kuvat menevät juuri mönkään kun kuvattavat hösläävät kokoajan. Miksei siis tekisi asioita helpoksi ja kuvaisi suoraan videolle :)
Kaisa
Kuvailisin arjen hetkiä, erityisesti lasten ja isovanhempien yhteisiä tekemisiä.
Kuvaisin lapsia ja ehkä lapset haluais tehdä myös omia pieniä elokuvia! :D Osallistun linkittämällä myös!
Kuvaisin koiria, koiria ja koiria :-)
Moikka!
Kuvaisin videolle omia unia, niin, jos siihen olisi vain mahdollisuus...:)
Linkitin!
Iik, ihana!
Antaisin kameran isoimpien poikien käyttöön, opettaisin videoiden editointia ja nauttisin, kuinka he näkevät tämän elämän ja maailman :-)
Vau! Kuvaisin sellaista videopäiväkirjaa lapseni kehityksestä. Olisi mahtava näyttää hänellekin myöhemmin kuinka kovaa vauhtia pieni kehittyy :)
Vau!
Kuvaisin pian kolmivuotiaan tyttäreni touhuja. Varmasti myös japaninpystykorvaamme sekä miestäni. Hän varmaan kuvaisi skeittausta ja lumilautailua, sekä omaansa että kavereiden.
Pistäisin kameran olkkarin ja keittiön välimaastoon pyörimään aamusella ja antaisin sen rauhassa kuvata paikaltaan meidän arkea (3 v ja 1kk vauva)...eli menoa ja meininkiä, leikkejä, aamupuuron polttamista pohjaan, kakkaivaippojen vaihtoa jne. jne...sitä kaikkea mitä lapsiperheessä arkena tapahtuu!
Elina
Minä haluaisin tallentaa videolle etenkin berni-neitimme Fannin toilailuja. Niitä hetkiä, kun meno on niin kova ettei tavallinen kamera pysy perässä, mutta myös niitä läheisyydenkaipuisia, rauhallisempia hetkiä.
Mukavaa olisi tallentaa myös niitä aivan käsittämättömiä sananvaihtoja, joita tuon puoliskon kanssa käydään, voisi sitten tulevaisuudessa näyttää lapsille, että juuri NUO geenit te olette perineet... :D
Kuvaisin pienen ihmis taimeni elämän kulkua, arkea ja juhlia. Muistoksi minulle ja hänelle. Meidän perheen yhteisestä matkasta.
T: Pauline
Kuvaisin lasta:) Mun lapsuudesta ei ole videoitu mitään, serkulla on ja niitä on kiva katsella nyt aikuisena.
Kuvaisin animaatioita ja elokuvakokeiluja, joita jakaisin elokuvablogissani. Videokameralle olisi käyttöä myös henkilökohtaisten asioiden dokumentoimiseen, mutta ennen kaikkea pyrkisin tekemään matskua jolla yrittäisin ilahduttaa muita ja kehittää ilmaisuani.
En ole koskaan omistanut omaa kameraa vaikka se olisi enemmän kuin tarpeen, koulun videokameralla aikoinaan animaatioita tuli tehtyäkin. Tarkoitus olisi pyrkiä aikanaan opiskelemaan elokuva-alalle ja tuollaisella kapistuksella saisi juuri täydellistä kosketusta hommaan.
Blogissani olen aiemmin jo leikkinytkin ajatuksella ja kehitellyt visioita joita jalostaisin jos olisi resursseja.
http://hitonhyvatsumpit.blogspot.com/2010/07/elokuvia-joita-tekisin.html
Kuvamateriaalini tuolla videokameralla olisi yhtä kunnianhimoisia ja kokeilullisia, vaikkei se ihan noin suuruudenhulluihin mittasuhteisiin riitäkään. Erittäin tarpeellinen väline se juuri nyt jokatapauksessa olisi.
Kiitoksia kisasta, tuplaan.
Ihanaa!
Kuvaisin vaha-animaation :)
mt73565
ät
uta.fi
Juuri tuollaista mä tarttisin!
Kuvaisin lapsiani, isovanhempia, perhettäni, ystäviä, naapureita, joulua, juhannusta... kaikenlaista ajan kulua.
Taidankin olla ainut äiti siellä jääkiekkokaukalonkin laidalla, joka ei saa lastensa pelejä nauhalle... Pätkän saan ja sitten vanha kamerani ilmoittaa että muistikortti täynnä tai patterit loppui...
Kahdella arvalla mukana.
Tulevaisuudessa haluaisin saada nauhalle hääpäiväni, voisi sitten myöhemmin katsella.. <3 Ja kun moni asia tuppaa unohtumaan, niin videokameralta niitä menneitä voisi sitten aina tarkistella! :)
Siis mähän kuvaisin mitä vain! Vauvaamme, koiraamme, vaikka pientä sketsisarjaa meidän elämästä, välillä tuntuu että elämme sellaisessa.
Sellaista perusperheen elämää, joka muuttuu jo kuvaushetkellä ihanaksi nostalgiaksi.
Voih, mikä ihana palkinto! Kuvaisin lastani ja kaikkia rakkaita ihmisiä, jotta heistä jäisi liikkuvana kuvanakin ihania muistoja!! <3
-Outi
Ja hei, linkitin kans.
Uskomaton palkinto!!!
Kuvaisin varmasti meidän vanhan talon remonttien vaiheita. (Muutto taloon huomenna.)
Ja tietenkin kolmen lapseni kehitysta ja touhuja. =)
Kuvaisin ihan perusjuttuja, lapsia ja koiraa mutta ulkona! Liian harvoin tulee otettua kameraa mukaan ulos!
Kuvaisin perhettä ja nähtävyyksiä matkoilla!
Kuvaisin meidän pikkutaaperon arkista touhuilua..Se on mun elämässä nyt parasta! :)
Pientä 7kk:n vanhaa poikaani tietysti ja jos vielä saisin tallennettua sen kun hän lähtee liikkumaan:)
kuvaisin koirien agilityreenejä ja kisoja :)
Jee! Yksi arpa, vau mikä arvonta! Käyttäisin kameraa lapseni puuhien kuvailun lisäksi ehkä töideni dokumentointiin. Tai ehkä ryhtyisin tekemään videotaidetta, kuten mieheni, jonka kamoihin mulla ei ole lupaa koskea! :)
Vauu mikä palkinto!
Olen monesti harmitellut videokameran puutetta, kun tässä arjen ja juhlan keskellä sattuu ja tapahtuu. Muistoksi pojalle, itselle kuvaisin kaikkea tätä, mitä elämä nyt on.
Yhdellä arvalla mukana.
Kuvaisin talvisia retkiä ja koirien iloisia leikkejä! Keväällä kameralla voisi kuvata alkavaa vanhan talon kunnostusprojektia.
Hei!
Varmaan kuvaisin kissamme leikkiä, mieheni juttuja, iltoja ystävien kanssa. Arkea siis :)
Myös remonttitunnelmia olisi kiva tallentaa videolle.
kuvaisin agilityä.
kuvaisin kaikkia mahdollisia tilanteita, ystäviä, perhettä jne.
mahtava palkinto muuten!
- Jenni P
Lapseni ensiaskeleita en ehtinyt kuvaamaan, mutta muut tulevat upeat taidot menisivät kameran muistiin ja lapselle muistoksi! :)
Heippa!
Huippupalkinto!
Kuvaisin omaa arkielmääni lasten ja eläimien kanssa: ruuanlaittoa, siivoamista, läksyjentekoa jne.
Hannelore Oulusta
Hannele Kinnunen
Jalohaukantie 4 e 35
90250 Oulu
LAPSIANI!:)
T.Matti
Kuvaisin meidän pieninpiä isoja poikia. Kun he olivat pieniä oma videokamera särkyi , eikä poikia ole tallennettu kuten isompien sisaruksien kasvua.
Kuvaisin ensi joulun, viime joulusta ei ole kuin valokuvia ja olisi ihana saada muistoksi kaikki se, miten pieni lapsi (ja lisäksi pieni koira!) innostuu kuusesta, lahjoista, kaikesta...:)
Terv. Mirva
Hei, mitkä arpajaiset!
Kuvaisin myös omia lapsiani, soittamassa, lukemassa omia kirjoitelmiaan, esittämässä nukketeattereitaan, kertomassa vitsejä, tanssimassa...
Kuvaisin tietenkin lasteni arkea ja toki myös juhlaa, kuten nähtävästi moni muukin, ja tekisin otoksista mukavammin katseltavia, kuin kännykän videokameralla/digipokkarikameralla otetut muutaman sekunnin yksittäiset pätkät.
Kuvaisin arkisia juttuja. Poikaystävää laittamassa ruokaa ja kavereiden keskusteluja.
Videolle kuvaisin paitsi tulevat synttärikemut, myös parhaat palat ensi kesänä koittavasta pohjoiskalotin tutkimusmatkastani.
Kuvaisin arkea ja juhlaa, ja arvatenkin aika paljon myös meidän koiria:))
Lapsiani kuvaisin toisen jumppaesityksiä ja toisen musisointia!
Minä kyllä ihan kuvaisin lapsiani,koiriani ja kaiken hauskan mitä teemme kotona,ulkona ym,tallentaisin koko sukuni,olisi se hienoa näyttää tuleville lapsen lapille maillaisii ovat oleet lapset ym suku :)
Linkitän sivulleni jos osaisin :( :)
Kuvaisin synkän syksyn tuloa. Etsimääni valonlähdettä. Ohivilkahtavia lapsenlapsia, lapsiani.
Pientä tulevaa, mielessä olevaa "suden"pentua, hiirenkarkottajana toimivaa kissaa menehtyneen tilalle.
Ilojam suruja, maailmaa, tätä elämää.
Osallistun ja linkitän blogiini!
Videokameralla kuvaisin lasteni hupsuja juttuja ja ihania lauleloita.
Laprukaisten touhuja, koko perheen elämää iloineen ja suruineen. Ihanahan niitä olisi jälkikäteen katsella ja muillekin näyttää.
Susanna kuvaisi kameralla omaa sinkku arkea, elämää...kummilapsia, sukulaisia, työmatkaa, helsinkiä, kuusamoa, kaikkea minun maailman kaunista, rakasta ja koskettavaa =)
Ooh!! Kuvaisin esikoiseni kasvua, ja niitä pieniä suuria hetkiä arjessa tyttösen kanssa! Tuhinaa, tunteita ja uusia asioita!
Linkitän!
Kuvauskohteena olisi luultavasti lapseni. Niissä kun tuntuu sitä kuvaamista riittävän :)
lisäksi kuvaisimme varmasti oman talon rakentamisprosessin edistymistä...
voi kun kameralle olisikin käyttöä!
ihana blogi sinulla !
Osallistn arvontaan kera kahden arvan :)
/Heidi
Ompa huikea arvonta! Minä kuvaisin viiden lapseni arkisia touhuja.
Lapsia varmaan minäkin tulisin tuollaisen läpi tiirailleksi :)
Meillä itsellämme on jo kamera, mutta veljeni perheellä ei. Mikäs sen hienompi öajha näin joulun alla?! :D Hänen tietäisin kuvaavan sillä ainakin autoharrastustaan ja rakkaita lapsiaan. Linkitän! :)
Omaa tyttäreni kasvua sekä luntoa ja eläimiä olisi kiva koittaa kuvata.
Tuntuu olevan kovin suosittu vastaus tama, mutta lapsia kuvaisin varmaan eniten. Omia ei viela ole, mutta siskon- ja veljenlapset ovat pienia ja herttaisia ja ehdottomasti filmaamisen arvoista! Toki taman lisaksi varmaan lemmikkeja, mahdollisia reissuja, juhlia.. Loytyyhan elamasta tallentamisen arvoisia hetkia vaikka kuinka.
Tuntuu olevan kovin suosittu vastaus tama, mutta lapsia kuvaisin varmaan eniten. Omia ei viela ole, mutta siskon- ja veljenlapset ovat pienia ja herttaisia ja ehdottomasti filmaamisen arvoista! Toki taman lisaksi varmaan lemmikkeja, mahdollisia reissuja, juhlia.. Loytyyhan elamasta tallentamisen arvoisia hetkia vaikka kuinka.
Kuvaisin kaikkea, mitä suinkin vain kerkeäisin. Lapsia, naapureita (salaa tietysti), kultaista miestäni, etten koskaan unohtaisi miten kaunis hän on, itseäni myös ehkä, että tietäisin, millainen otus sitä on, veljiäni ja siskojani, omaa kotiani.
Mallamaa
Hei! Wau mikä arvonta!
Minä kuvaisin omia isovanhempia ja muutenkin rakkaita läheisiä, että sitten kun heistäv aika jättää on muistoja videolla.
Kuvaisin myös ihanaa arkea, ja kasaisin yhteensopivista videopätkistä ihania sarjoja.
Linkitän!
Moooonen muunkin vastaajan tavoin :) LAPSIANI.
Sitten kun meille tulee koiranpentu, kuvailisin sen koopailuja. Todennäköisesti jättäisin kameran pyörimään päiväksi, jotta saisin tietää mitä pieni mieli keksiikään päivän aikana :D
Siis _sitten kun_, kuume on niin kova ettei mitään rajaa. Päätöksiä ei vain tohdi uskaltaa tehdä.
Kuvaisin ylläri, ylläri, tietenkin lapsiani!
Hanna
Kuvaisin lastani ja kaikkea arkisia juttuja:)
-jene
Ihan ensimmäiseksi kuvaisin tai oikeastaan kuvauttaisin häämme parin viikon päästä :)
Kuvaisin tietenkin lastemme eloa ja touhuja, ja ehkäpä saisin tuotokset myös miellyttävämmin katseltavaan muotoon, kuin kännykameralla tai digipokkarilla otetut yksittäiset klipit.
Vau mikä palkinto! Pakko osallistua. Kuvaisin tietysti lasta ja varmaankin koiriakin. Arkisia juttuja ja juhlia! :)
Kuvaisin sitä arkea jota harvoin muistetaan kuvata.
Kuvaisin kaikkea mahdollista.
malsa
Pitäisin videopäiväkirjaa ainakin viikon. Ja jos tuolla kameralla mahdollista, toteuttaisin poliittisen satiirin animaationa.
valokuvaajana, kuvaisin videoita kuten stillkuvia, mutta saaden mukaan liikkeen, jota pelkkä valokuva voi huonosti edes jäljitellä.
Koiria ja läheisiä ihmisiä tulisi varmaan kuvattua. Kuin myös tärkeitä juhlia ja tapahtumia :)
Varmaan koiriani ja jonkun minidokumentin :O)
Voi jihuu! Ehdottomasti osallistun. <3 Kauan olemme jo videokameran hankkimisesta puhuneet, ja vielä Canonista, ehdottomasti Canonista. Ja sama kuin yllä, kuvaisin aina ja kaikkea, mutta enimmäkseen arkea lasten kanssa ja uuden kodin edistymistä rakennustyömaan muodossa...
tosimummo@wippies.fi
Minäkin kuvaisin lapsiani. Appiukko on ottanut vaikka kuinka paljon meistä videokuvaa, muttemme ole ikinä vielä nähneet niitä, joten saisin itse hoitaa videoinnit ja katselut.
Peggy
Kuvaisin ystäviäni ja siskoni suloisia lapsia. Voisimme tehdä kaikenlaisia esityksiä, niinku itse tein pienenä :)
Linda
Kuvaisin kaikkea sitä mitä olen missannut kun jätin Canonin pokkarini viime kuussa pekingiläisen taksin takapenkille...
Kuvaisin tottakai omia kullannuppuja, tuntuu, että päivätviikottunnit lentävät ja valuvat silmien edessä. Haluaisin muistaa juuri nämä hetket, kun he vielä ovat niin huolettomia, spontaaneja, hassunkurisia ja ihania. Kuvaisin tosin myös kaikkea turhempaakin. Jokunen viikko takaperin istuin kahvilassa kotikaupunkini joen rannassa. Aurinko paistoi ja puissa oli mitä kaunein ruska. Tuulen puuska lennätti kaunista maisemaa vastaan syksyn värisiä lehtiä auringon kimmeltäessä joen pinnassa. Hetki oli ihana. Ja se olisi ollut yhtä taianomainen kameralla kuvattuna, varmasti.
Kuvaisin ruoanlaittovideoita, luontoa, eläimiä, ystäviä yms. :)
Kuvaisin puutaloasuntomme remontin edistymistä...ja lapsia tietenkin:)
Meillä on piakkoin syntymässä toinen lapsi ja kameralla kuvaisin hänen ensi hetkensä. Tai mies kuvaisi :)
Onpa upea palkinto :) Kuvaisin ehdottomasti perhettäni!
Tupla-arvalla mukana...
Lapsia kuvaisin, kohat on satubaletin näytös. Sen varmaan ihan ekaksi :)
Tätä ei tarvitse kauaa miettiä! Mieheni sukulaiset asuvat ulkomailla ja pääsemme lomailemaan siellä vain kerran vuodessa. Kuvaisin tietysti yhdessä viettämäämme aikaa siellä, erityisesti 1,5 -vuotiasta poikaamme varten.
Tietysti kameralle täällä Suomessakin käyttöä olisi, sille voisi tallettaa kaikkia ihania muistoja.
Osallistun yhdellä arvalla!
Kamera kulkisi mukana, kuvatahan voi kaikkea! Ja varsinaisilla matkoilla olisi oikea aarre!
Kuvaisin perheemme joulun viettoa. Voiko ihanampaa olla kuin pienen lapsen vilpitön ilo ja riemu kun pukki saapuu. Sitä olisi sitten ihana myöhempinö vuosina katsella.
Kuvaisin kaikkea näkemääni, ystävien hassuja juttuja ja kissojen seikkailuja. Videot ovat ihania, onneksi veljeni on ollut lapsesta saakka ahkera kuvaamaan, joten materiaalia löytyy kasettikaupalla.
Kuvaisin kaikkea mahdollista ja mahdotonta! :-) Eniten kuitenkin ehkä omaa pikkupoikaani :)
Vieläkö ehtii??? Toivottavasti, sillä olen tästä hetkestä unelmoinut. Saan kertoa mitä kuvaisin:
Kuvaisin elämän loistoa, pieniä arkisia hetkiä, lumihiutaleiden laskeutumista, pölykoiria sängynalla, pienen aarteeni heräämistä aamuisin, kahvin tippumista kannuun...
Mitä vain mikä tavalliseen arkiseen elämään kuuluu...
Jotta sitten, jonain päivänä, voisin palata niihin..ihaniin pieniin asioihin, joita emme tavallisena päivänä edes huomaa..jotka joskus ärsyttävät, joskus hymyilyttävät, mutta harvoin ihmetyttävät..ne kun ovat niin arkisia...
Toki voisin myös kuvata hetkiä, jolloin kansa pukeutuu kauniinpiinsa ja viettää juhlaa..
Mutta kyllä! Minä kuvaisin sitä ihan tavallista elämää!
Kuvaisin koiraani ja äitiäni. Ja ehkä pieniä elokuvia.
-pikkaponi
Kuvaisin meidän ihanaa vajaan 6kk ikäistä tytärtämme joka yrittää kovasti opetella liikkumaan. Isovanhemmat asuvat ulkomailla ja ovat nähneet hänet vasta kahdesti. Voisimme lähettää heille videoita ja he voisivat seurata lapsenlapsensa kasvua muutenkin kuin vain valokuvista :)
Vielä ehtii! Kuvaisin tunnelmapaloja matkoilta. Ja vaikka työmatkan eri vuodenaikoina, kamera pyörässä kiinni ja lopputulos sillä lailla nopeutettuna vaikka 30 sekuntiin.
Kuvaisin minulle rakkaita ihmisiä tekemässä jotain tavallista ja kivaa. Olin vähällä menettää yhden heistä tänä vuonna, joten tuo tulee ensimmäisenä mieleen.
Ja kuvaisin varsinkin kummilapsiani, koska he kasvavat aivan liian nopeasti.
Ihan vaan rakkaan lapsen touhuja muistoksi, itselle ja lapselle <3
On tosiaan mahtava arvonta! Saa "mulle tuo" tunteen pintaan :)
Vastaukseen: Kuvaisin arjen havaintoja kameran ominaisuuksia testaillen.
Kuvaisin luonnonjuttuja: jäidenlähtöä, kevätpuroja, lehtienhavinaa, pilviä, lintuja, jne., mutta myös muistoja matkoilta ja kotoa. :)
Kuvaisin pieniä asioita, ja suuria, silloin tällöin ja koko ajan, muistiin, iloksi, itselle, muille.
Kuvaisin mummoni vielä kun voin. Paljon viisautta, kauneutta ja mahtavia kertomuksia, joita en halua kadottaa!
t. HannaMaria Helsingistä
Kuvaisin satunnaisia hienoja hetkiä tästä uudesta elämästäni :)
Onpa huikea palkinto!
Jos voittaisin kuvaisin ensitöikseni vanhemmilleni 40-vuotishääpäiväksi videon, jossa lapsenlapset (omani ja veljeni) onnittelisivat mummia ja ukkia hurjan pitkästä avioliitosta. Jäisi siis kiva muisto, kun juhlaparilla ei ole ikää vielä kuuttakymmentäkään, joten juhlapäiviä on toivottavasti odotettavissa vielä paljon lisää.
Sitten kuvaisin tietenkin oman juniorin toilailuja ja omaa ratsastusta, että saisin istuntani paremmaksi :)
-Jensku
Kuvaisin lasten puuhailua!
t. Riemuli & co
Kuvaisin (tulevan) Jouluvauvani ekoja hetkiä (synnytyksen jälkeen!:D ja sen jälkeen ensimmäisiä kuukausia joista teettäisin koosteen Miehelleni jolla ei ole mahdollisuutta kokea arkeamme kanssamme vielä pitkään aikaan.
Sitten antaisin kameran pikkuveljelleni joka harrastaa videokuvaamista (ja Youtubea...:D) siihen asti käyttöön kunnes koittaa päivä jolloin Mieheni saa nähdä esikoisensa ensimmäistä kertaa!<3
Voi apua mikä palkinto! MEillä ei ole videokameraa ja aina, joka vuosi sitä harmittelen, kun on lasten joulu- ja kevätjuhlat!
Eli ne kuvaisin (jotta saisin näyttää niitä kaukana asuville isovanhemmille), koska olen aina liian liikuttunut itse juhlassa ja suurin osa ajasta menee niiskutteluun:) Voisi sitten rauhassa katsella illalla uudelleen....ja taas niiskutella!
LINKITÄN eli 2 arpaa!
Kuvaisin elämää! Olisi mahtavaa tehdä aikasarja eli kuvata jotain elämässämme toistuvaa tapahtumaa joka vuosi ja koostaa siitä sitten sarja. Vaikka siitä, kuinka lapset lähtevät ovesta ulos toppavaatteissa liukurit kainalossa.
Lähetä kommentti