Olen miettinyt jo jonkin aikaa, pitäisikö kysäistä vuokranantajalta, tahtoisiko hän myydä asuntomme meille... Enpä tosin tiedä, mitä pankki moisesta ajattelisi: ostosumma olisi saletisti sievoinen, vaikka koti onkin pieni. Sen siitä saa, kun menettää sydämensä eteläiselle keskustalle. (Vuokrallahan me täällä asumme, hamaan tappiin saakka – jos emme päätä sulloutua yksiöön. Sitäkin vaihtoehtoa on harkittu ja vakavasti onkin.)
Asuntokuumettani eivät helpota kuvat tukholmalaisesta kodista (via
Emmas designblogg). Muuttaisin alta aikayksikön. Haluan lautalattiat tai kalanruotoparketin, nolla mattoa ja valkoiset, korkeat huoneet. Kakluunikin kelpaisi. Ja lottovoitto.
Fell in love with these pics Emma showed in her blog. I would love to have a wooden floor, an old one. And a place of our own, not a rented flat (even though this is more than nice – but still: an own flat with a real wooden floor, not a laminated one.
11 kommenttia:
Voi ei! Mullakin on ihan samat toiveet. Onkohan meitä muitakin? Meinaan chaanssit vaan heikkenee.
Heidi
Onneksi on unelmia, ei käy aika pitkäksi vaikka välillä vähän masentaakin niiden toteutumis prosentti!
Samaa haaveillaan tässäkin osoitteessa ja koti on luultavasti aika naapurissa eteläisessä Helsingissä:) Ja tuo tukholmalainen koti hipoo täydellisyyttä lautalattioineen ja valkoisine seinineen.
Ihana tuo lattia ja asunto muutenkin tosi jees. Lottovoitto olis tällä kierroksella varattuna mulle, kun rakentamisbudjetti notkuu...
Täydellinen asunto. Ja kuinka paljon vaatii sisustajalta että osaa jättää noin paljon väljyyttä- itse en ikinä onnistu siinä!
-Johanna
Katselin tätä samaa. :) Aika jees.
Aivan ihana koti! Täytyykin kuolata tarkemmin nämä kuvat!
Ainahan tuota asunnonn ostoa kannattaa kysäistä! Ei siinä mitään häviä!
Mukavaa viikonloppua sinne cityyn!
Joo kysymään vaan, siinä ei mitään häviä! Eikä koskaan voi tietää mikä on vuokranantajan tilanne. Voihan olla, että hän on vaikka miettinytkin myymistä muttei halua "häätää" kivoja vuokralaisia. Tai vaikka ei olisikaan ajatellut myymistä, niin saattaisi innostua kun kuulee ehdotuksen ja miettii sitten asiaa. Ei näistä koskaan tiedä, mikä on toisen tilanne! Aina kannattaa kysästä.
Nuo kuvat sai aikaan pienoisen siivous innon, taidan vähän raivata tilaa tänne just NYT!
Mursu
heidi: voi olla, että samanmoisista haikailee muutama muukin. ;-) mutta mä annan tasoitusta, kun en lottoa, hih.
julia: älä muuta sano! ja jos tarkkana miettii, niin usein sitä tulee haaveiltua asioista, jotka ovat oikeastaan saavutettavissa. täytyy vain vähän sumplia ja laskeskella, miten. :-)
ii: mitäpä tuohon lisäämään: kantakaupungin eleläinen puolisko on hyvä paikka elää.
anne: pidän peukkuja huomista lottoarvontaa ajatellen. budjetin paukkuminen lienee monissa remonttihommissa tuttua... en uskalla edes ajatella, kuinka meikäläisille kävisi.
johanna: mulla on salainen haave, että karsin henkilökohtaiset tavarani 100 kipaleeseen. kova tavoite, mutta eiköhän se onnistu (jos kirjat ja lankakerät ja kaikki kengät saa laskea yhtenä könttinä, hih).
mikko: ou jees, se on jees! :-)
nonna: totta, pitää ottaa itseään niskasta kiinni ja kysäistä. eihän siinä todellakaan menetä mitään. taidan laittaa heti s-postia. ihanaa viikonloppua sinnekin!
mursu: mun on ihan pakko laittaa s-postia vuokranantajalle ja heti. ja sitten siivoan. :-) join juuri puoli litraa red bullia, nyt jaksaa.
melko jees kämppä, köökki on varsin ihana.
Ihana asunto. Jos on mahiksia on ostakaa asunto. Järkevämpää on maksaa "vuokraa" itselleen.
Lähetä kommentti