keskiviikko 1. kesäkuuta 2011

Muisteloita Thaimaan-matkalta


Joskus sitä saattaa käydä sellainen mäihä, että löytää itsensä tuhansien kilometrien päästä työmatkalta. Kävin kolmisen viikkoa sitten Thaimaassa viiden päivän verran: aluksi satumaisella, kutakuinkin tuhannen tyypin Koh Sametilla, lopuksi miljoonien kotona, Bangkokissa.

Tiivistahtinen matka, mutta mukava sellainen. Kiitos ennen muuta matkakumppaneilleni, mutta kumarrukset ansaitsevat myös Koh Sametin valkoinen, suolainen santa, jonka koloista pilkisteli valkoisia, liki läpinäkyvät saksniniekkoja. Ja se vesi, se oli sitä kuulua linnunmaitoa. Thaimaalaisesta hieronnasta en edes ala kirjoittaa: olotila sen jäljiltä oli taivaallinen. En äkkiseltään keksi syytä, miksi en palaisi pienelle saarelle. Päivät siellä nollasivat pääkopasta ainakin kolmanneksen.

Seuraavat pari päivää vietimme Bangkokissa, vastakohtien kaupungissa. Taivaita tavoittelevia pilvenpiirtäjiä, toisaalta taas kanavaan kaatumaisillaan olevia hökkeleitä, joiden portailla vilkutteli paskaisessa vedessä viihtyviä lapsia. Samassa kanavassa eleli varaaneita, näin yhden. Ja opin muuten kokkaamaan thairuokaa.

Enkä saanut sydänkohtausta viisitoistasenttisestä, turhan pulskasta tuhatjalkaisesta, enkä ravintolan seiniä pitkin kiipivistä torakoista. Pyrin tosin tietoisesti kohdentamaan katseeni jonnekin aivan toisaalle, mutta kyllä niitä siellä kuulemma kuljeksi. Yyh.

5 kommenttia:

June kirjoitti...

Ihania kuvia! Johan näilläkin jo melkein saa pääkopan ladattua :)

Jonna kirjoitti...

oih, kiitos, bubble. :-)

Anonyymi kirjoitti...

kuka hullu lentää toiselle puolelle maapalloa viideksi, sis VIIDEKSI päiväksi. Viisi viikkoa alkaa olla sellainen aika että kun nuuksti elää pystyy sniiduilemaan omaatuntoaan puhtaammaksi siitä valtavasta hiilijalanjäljestä jonka tuollainen pyrähdys jättää! HYI SUA!

Jonna kirjoitti...

no, ilmeisesti tämä hullu. joskus sitä on työnsä puolesta tehtävä tällaisiakin matkoja. mä luulen, että maailmassa on vähän pahempiakin ihmisiä kuin mä. että en lähtisi heti hulluksi haukkumaan, en miksikään muuksikaan, jos ja kun et mua kunnolla tunne.

Anonyymi kirjoitti...

...ja miten se nyt sitten on niin kauhean eri kuin kahden viikon matka Thaimaaseen? Päästöt on ihan just samat (tai pienemmät) kummassakin vaihtoehdossa.

älä sure ystäväin!

aino

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...