Siltä se Helsinki tuntui, pakastimelta, kun köpöttelin junasta pihalle. Vaatevalintani oli vähintäänkin virheellinen: vuosikymmeniä vanha lyhyehkö nahkatakki, ei-järin-pitkä villatakki ja jalkoja suojaavat (hah!) legginsit. Painelin oikopäätä Stockmannille, sivuutin suosiosta Tigerin juhlakoltun ja suuntasin villapaitojen pariin. Tarjokkaita piisasi, mutta sisäinen ääneni kehotti koikkelehtimaan sovituskoppiin Filippa K:n villapaidan kanssa (ei kuitenkaan kuvan turkoosin vaan hiirenharmaan). Se jäi päälleni siltä seisomalta – ja katso, sain seurakseni lämmön. Polvipituinen paita peittää puolet jaloistani, ja kaulus suojaa kasvotkin. Se on korkeaa sorttia. Rento paita pysyttelee päälläni tästä kesään, vaikka se kutittaakin kaulaani, kiitos mohairin.
Piipahdin pitkästä aikaa myös UFFilla. Iskimme rrrakkaan ystäväni kanssa silmämme samaiseen asusteeseen, joskin eri syistä, hih. Palmikoiduilta kengännauhoilta näyttävä vyö päätyi kaikesta huolimatta lanteilleni. Kahdella eurolla.
2 kommenttia:
Kuva susta Filippassa, pliiis!
heh, ilman muuta, koetan tällä viikolla. paita on kuitenkin koko ajan päällä. mutta se kutittaa yhä kaulasta. argh! siksipä mulla on koko ajan kaulahuivi kaulassa.
Lähetä kommentti