Voisin nukkua viikon. Huoli vie voimia: löysin koiravanhuksemme korvasta kasvaimen. Tai ehkäpä se on pelkkä paukura, pirun iso sellainen. Ensi viikolla on eläinlääkärivisiitin vuoro – tietenkin. Harmittaa, että en ole hankkinut hurtilleni vakuutuksia, säästänyt mukamas. Tällaisissa tilanteissa ne säästämiset kostautuvat ja kunnolla.
Jos voisin vain vedellä sikeitä – koira kainalossani –, tekisin sen mielelläni ruotsalaisen Wasabi Homen karhulakanoissa, ekopuuvillaa, kaiken kukkuraksi. Sytyttäisin silloin tällöin Ikean Forsån ja lukisin lehtiä. Ja tihrustaisin Tohtori Sykeröitä.
11 kommenttia:
no voihan vee :( onko se pahkura irtonainen ts. ettei kiinteän kova vaan sellainen oma irrallinen? Huono soomi joo. Pidän sormet ja varpaat pystyssä, että se on vain rasvapatti! Mageet lakanat :)
Hui kamala! Toivotaan, että kyseessä on pelkkä rasvapatti, tai jos se on kasvain, niin hyvänlaatuinen sellainen. Rasvakasvaimet on yleisiä mutta yleensä hyvänlaatuisia (multakin on poistettu sellainen). Maksaahan se leikkaus tietty, mutta ystävälle ei voi asettaa hintaa. :)
Toivottavasti on vain säikähdys, eikä pahempaa. Etsiskelin viime Ikea reissulla tuota lamppua pojalle (yllätys, en löytänyt)
Voi koissulia. Toivottavasti se ois vaan joku rasvapatti tai muu hyvälaatuinen kasvain.
En ole ennen kommentoinut, mutta nyt on pakko, koska tuo on niin tuttu tunne. Oman koiravanhuksen jokaista pattia säikähtää ja tavallaan koko ajan pelkää ja valmistautuu pahimpaan. Toivottavasti patti paljastuu vaarattomaksi ja teillä on vielä monta yhteistä ihanaa vuotta edessä!
Voi kurjuus :( Ikäviä löytöjä nuo. Toivotaan että vain harmiton juttu.
Tsemppiä!
Surullista! Toivotaan silti parasta. Ehkä voi olla tosiaan vain rasvapatti. Voimia!
Voimia sinne! Toivotaan parasta. Omalle pienelle koiralleni tuli jouluna kananmunan kokoinen (irtonainen) patti niskaan yhden päivän aikana. Näytin heti eläinlääkärille, joka oli sitä mieltä, että se on vain verenpurkauma. Koira oli siis häseltänyt metsässä niin, että jokunen oksa oli tökkäissyt ja aiheuttanut sisäisen haavan. Patti pieneni sitten pois kuukaudessa. Toivottavasti sielläkin siis on kyseessä tällainen tai vain vaaraton rasvapatti!
Ihana kuva ylinnä. Tätä lukiessa tuli kyyneleet silmiin, niin suloinen on harmaakuonoinen koiravanhus. Toivotaan, että patti on vain harmiton rasvapatti.
Voi teitä! Uskon ettei ole pienelläsi mitään vakavampaa, vanhan miehen vaivoja.
Löysin ihan vahingossa tänään blogiisi, ja heti sydämeenkäyvä postaus.
Menetin itse pari vuotta sitten 10-vuotiaan mopsineitini kasvaimeen muutaman päivän varoitusajalla, löytämisestä nukutukseen enkä milloinkaan unohda tätä sielunsiskoani!
Meillä on kaksi muutakin koiraneitiä muttei koskaan tule samanlaista jonka jokaisen ilmeen tunsin ja joka tunsi minut, me jaoimme samanlaisen huumorintajunkin. :) (koirattomista ihmisistä varmaan käsittämätöntä puhetta)
Sinun koiravanhuksesi muistuttaa omaa neitiäni kasvoiltaan vaikka sinun taitaakin olla griffoni?
Voimia teille,
koiran pyyteetöntä rakkautta ei voi selittää..
t.Susse
ihanat, ihanat, lukijani. kiitos kauniista sanoistanne. kun koko viikko on ollut yhtä alamäkeä, te osaatte lohduttaa. katsotaan nyt, miten bonon käy. kerron, kun tiedän enempi.
Lähetä kommentti