torstai 21. lokakuuta 2010

Entinen Emma

Tallinnan suklaapuodin, jonka nimeä en muista mutta joka sijaitsee Vene-kadulla, pihalla seisoi parhaat päivänsä nähnyt Emma-tuoli. Se oli silti jollakin tavalla arvokas, ainakin kaunis rosoineen, ruusuineen ja vaaleansinisine verhoiluineen. Ja jepulista, sillä samaisella Canon PowerShot S95:lla on tämäkin napattu. Se kulkee tällä hetkellä käsilaukussani kaikkialle – kohtalaisen paljon kepeämpää puuhaa kuin järkkärin rehaaminen, vaikka omani onkin pientä sorttia. Hesarikin oli kuulemma hehkuttanut pikkuista PowerShotia – maanmainiota! Minähän en moisesta mitään tiedä, koska en lue lehtiä. Paitsi visuaalista virikettä tarjoavia aikakauslehtiä. Pääparallani on vaikeuksia kestää maapallon pahuutta. Uutispimento auttaa. Naivia, ehkä, mutta joskus vain välttämätöntä.


One abandoned chair in Tallinn. It was still somehow gracefull. And I love my new Canon PowerShot S95, so small, so good.

6 kommenttia:

Vappu kirjoitti...

Kaunis kuva! Ja joo, ymmärrän sen ettei uutisia aina jaksa kun suurin osa on kurjia. Kyllä kaiken tärkeen saa tietää jostain muualta. Mä en kyllä nykyisin jaksa aikakauslehtiäkään kun ne on niin pinnallisia ja ne ruokkii tyytymättömyyttä ja niiden tarkoitus on saada haluamaan uutta ja ostamaan ;/

Anonyymi kirjoitti...

Kompakti digipokkari olisi kyllä niin kätevä. Monesti harmittaa kun täytyy raahata tonnin kameralaukku mukaan tai sitten se samasta syystä jää kotiin kun ei vaan aina jaksa. Pieni kaveri olisi kiva sujauttaa olkalaukkuun.

Ja huomaamatonkin vielä!

Jonna kirjoitti...

cat's meow: kiitos. mä en koe kaikkia aikakauslehtiä pinnallisina. osa niistä tarjoilee sellaista visuaalista viehätystä, että elämä on taas pitkästi parempaa.

suvi: mä luulen, että sä tykkäisit tuosta powershotista. säätömahdollisuudet ovat yhtä hyvät kuin canonin perusjärkkärissä. ja musta on aika mahtavaa, että esim. valkotasapainon muutokset näkyvät heti nestekidenäytöllä. ei tarvii arpoa. :-)

Travellers kirjoitti...

Onpa kaunis tuoli. Onnea uudelle kameralle! Pientä ja kevyttä kameraa onkin ilo kuljettaa mukanaan kaikkialle.

Jonna kirjoitti...

eikö, rämä, mutta romanttinen ja ennen kaikkea kaunis! ja kameran hehkuttamisesta en saa kyllikseni. kaivan sen taas kohta pussukastaan ja otan pari kuvaa, kun päiväkin alkaa pikkuhiljaa valjeta.

Rilla, kirjoitti...

Voi, Emmat on niin nostalgisia! Muistan pari äklön vihreää yksilöä lapsuuden kodistani joskus taannoin. :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...