perjantai 18. helmikuuta 2011

Kulahtanut jakkara

Joskus kuvauksissa käytetty rekvisiitta jää kotiin (maksua vastaan, tietenkin). Hankin Fasaanista vanhan jakkaran, ja tuohon se jäi, sängynpieleen. Oikeastaan haluaisin sellaisen 1960-lukulaisen viilutetun yöpöydän, mutta eipä ole kävellyt sellaista vastaan. Tämä taitaa olla sata vuotta vanhempi. En ole testannut istumista, mutta tuntuu olevan tukevaa tekoa.

Ja lopuksi note to self: Korjauta kakluuni. Peiton alta ei tarkene nousta, ei, vaikka pukkaa palaveria päälle. En ihmettele koiraammekaan, joka tekee näillä keleillä asiansa mieluummin sisälle kuin kyykkii kinoksissa...

It's far from unusual that things I use in photo shoots stay with me. And so it happened again: I fell in love with this old stool, probably over hundred years old... Too bad it doesn't make me warm: it absolutely too cold to get up. My guess without seeing the thermometer: -30 degrees... Great.

3 kommenttia:

Annika kirjoitti...

Hieno jakkara, ajan hammas tosiaan näkyy! Sellaisia 60-luvun viilutettuja juttuja myy Tampereella Pyynikintorin varrella yksi pikku putiikki, joka on auki silloin tällöin ;) en muista edes nimeä. Kauhean avuliasta? No, sen eteen aina ohi mennessä on pakko pysähtyä ihailemaan. Hinnatkaan eivät mielestäni ole pilvissä, vaikka tuotteet ovat ihan hyväkuntoisia. Niitä kolmen sarjan pöytiä, meikkipöytiä peileineen, eteisen puhelinpöytiä yms. nostalgista!

kaisu kirjoitti...

tunnustan jotakin blogissani. :)

Spots kirjoitti...

annika: no niin näkyy. jakkara on ilo silmälle, vaikka välillä mietityttää, minkämoiset elukat siinäkin ovat mönkineet. :-) ja ojo: onko pyynikintorille tullut uusi kauppa? mä asuin ennen siellä - paras paikka tampereella. tuollahan on pakko päästä käymään, yöpöytä on yhä hakusessa. kiitos vinkistä!!!

kaisu: i thank you! ja hei, vastaan sun mailiisi tuota pikaa. :-)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...