Sille pitäisi saada uusi ruukku, tukeakin jollakin tavalla. Tämä on uuden olohuoneemme nurkka. Tai eihän tämä mikään uusi ole, 1920-luvulla rakennettu, viitisentoista vuotta sitten kunnostettu. Furninovan Revir -tuoli pääsi viimein pahvilaatikosta pihalle. Johan se ehtikin nököttää siellä vanhassa kodossa aikansa. Haaveilin siitä 1,5 vuotta, kyllä siinä on harkinta-aikaa kerrakseen. Ja on muuten jokaisen euronsa väärti. Luxon L-1 on tehnyt jalkavalaisimen virkaa jo kauan. Sen reunassa on jo valkoisia rantuja, ei erityisen kauniita. Ei sillä, että haittaisi. Ihmiskokeeni on toistaiseksi tuloksekas, joskin sitä on kestänyt vasta kolme päivää. Tänään mietin, tapetoisinko eteisen. Ehkä, mutta en vielä kuukausiin.
Ja tyyny, se on Tallinnan-tuliainen kässäkerholaisten kimppareissulta.
The first two pictures of our new home. Not that it's new: it's been built in 1920's. I like the fact I'm not in the mood for a renovation. Let it be. Thought about some wallpaper today but not now. Let's see in a couple of months. Let it be is good.
keskiviikko 2. toukokuuta 2012
Repsottava peikonlehti
Tunnisteet:
home,
koti,
lamps,
living room,
olohuone,
textiles,
tyynyt,
valaisimet,
verkkokaupat,
webshops
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
10 kommenttia:
Onnea uuteen kotiin peipi :)
kiitos kaunis, darling!
Ihana nurkkaus. Onnea täältäkin uusien vanhojen seinien sisälle.
Minun peikonlehti kanssa kasvaa vähän miten sattuu, mutta ajattelin että antaa olla, kun näyttää ihan hyvin voivan. Ihanalta näyttää teillä, onnea uuteen kotiin!
kiitos, kimpassa! kotoisa se on ainakin, ei niinkään sisustuslehtimateriaalia. ;-)
saija: kiitos onnesta, sitä tarvitaan aina. ja samaten sojottavia peikonlehtiä! ;-)
Kotoisaa ja lämmintä, se riittää.
ja paljon piilo- ja pesäpaikkoja sienalle. :-)
Onnea uuteen kotiin! =)
Ihana tuo tyyny <3
Tuo lattiahan näyttää aika hyvältä!
Onnea Kotiin.
Kodikas näky! Peikonlehti parka tosin näyttää ikävöivän takaisin sademetsiin - altakasteluruukku ja suihkuttelu tekisivät sille poikaa - mutta katseenkestävän altakasteluruukun etsiminen on kovaa työtä. Onkohan kukaan onnistunut?
Lähetä kommentti