lauantai 26. syyskuuta 2009

Herkkää hiilenharmaata


Kirjoitin vasta, että kaipaan mustan nahan ja niittien sijaan jotakin muuta. Joudun syömään sanani, melkein. Filippa K:n ohut, harmaa takki on taivaasta. Juuri sopivasti kepeä syksyn koleahkoihin aamuihin, jotka muuttuvat hetkessä helteisiksi.



Rotsia saa myös ruskeana. Kaunis sekin, mutta ei mua. Harmaata sen sijaan tahdon sovittaa huomenna. Ihan vaikka siitä ilosta, että sain vakituisen työpaikan ja jään pienen perheeni kanssa Tukholmaan, ties vaikka vuosiksi. Tuntuu kummalliselta ja jännittävältä, se, että luomme tästä eteenpäin elämäämme toisessa maassa ilman isovanhempia ja ystäviä.

Kuvittelin joskus, että lapsen myötä elämä loppuu, jämähtää paikoilleen. Paskanmarjat. Maailma on yhtä lailla auki äideille ja isillekin.

7 kommenttia:

scaredy-cat kirjoitti...

Onnittelut työpaikan varmistumisesta! Tiedossa selvästi jännittäviä aikoja edelleenkin.

Piksi kirjoitti...

Onnea vakipaikasta. Ei elämä lopu lasten myötä, asenne ratkaisee.

visuaalisesti vaativa kottarainen kirjoitti...

Itsellä ei lapsia vielä ole mutta minusta on mahtavaa huomata ystävistä, miten lapsi tuo lisää elämään, muuttaa kyllä mutta ei pysäytä. Päin vastoin, kirkastaa monet muutkin asiat ja asettaa ne perspektiiviin. Ja kuten joku tuossa jo totesikin, asenne ratkaisee!

Venny kirjoitti...

Onnea vakityöstä ja päätöksestä jäädä Ruotsiin.

Tu Filippan takki taitaa olla nahkaa, mikäli oikein muistan.

Lapsi avaa myös paljon mahdollisuuksia laajentaa sosiaalista kenttää, mille varmasti on tarvetta uudessa maassa.

Spots kirjoitti...

scaredy-cat: kiitos. täytyy myöntää, että jännittää. mutta täytyy lohduttautua sillä, että tästä monimutkaisemmaksi säätäminen ei voi mennä - siis veroviraston ja vakuutuskassan kanssa.

piksi: samaa mieltä!

visuaalisesti vahva kottarainen: niinpä! aika vähässä ovat asiat, joista lapsen myötä pitää luopua. no, aamu-unet, mutta eivätköhän nekin joskus palaa. nyt tuo tappi herättää poikkeuksetta seitsemältä, myös viikonloppuisin. :-)

venny: kiitos. kyllä, takki on nahkaa, siksi joudunkin syömään niitä sanojani. kävin tänään kurkkimassa sen hintaa: 6 000 kruunua, kääk! mutta on se ihana - pehmeä paitsi materiaaliltaan myös ilmeeltään... että lottovoittoa odotellessa. ;-)

ruut kirjoitti...

Onneksi olkoon vakipaikasta! Iloinen olen puolestasi, mutta myös pikkiriikkisen verran kateellinen, sillä asumisesta Tukholmassa (uudelleen) olen minäkin haaveillut.

Ehkä vielä joskus.

inke // issues kirjoitti...

Oi onnea onnea onnea! Mistähän sitä itselleen vakipaikan keksisi.. ja "uusia haasteita"? :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...