keskiviikko 23. syyskuuta 2009

Mielenrauhani rikkoja, mutta kaunis sellainen

En kyllästy mustaan koskaan. Miksi kyllästyisin, koska olen sitä ala-asteikäisestä rakastanut? Mutta mustakin muuttaa muotoaan: Viime kuina olen katsastellut jotakin muuta kuin nahkaa ja niittejä, jotakin pehmeämpää. Kuten villatakkeja. Farkut vaihtuvat tavallista useammin paksuihin sukkahousuihin ja hameeseen – tai chinoihin.



Onpa sitä tullut tihrusteltua muutakin muin mustaa. Filippa K:n syyskokoelman värikkäät vaatteet viehättivät alusta alkaen, mutta muiden päällä. Mietin, olisiko meikäläisestä itsestäni niiden käyttäjäksi. Nyt tuntuu, että olisi.

Ajattelin leikkauttaa otsatukankin. Sekin on rehottanut jo vuoden päivät.

P.S. Piipahtakaapa lukemassa Bien dans sa peaun Saran parin päivän takainen teksti. Se liikuttaa ja liikauttaa, piristää kummasti päivää.

2 kommenttia:

WEEKDAYCARNIVAL kirjoitti...

aah! ihana villatakki! oon kyllä ihan hullu villatakkien haalija, mutta kuten yesterdayn myyjä kerran sanoi niin olen sellainen villatakkityyppi:)

Jonna kirjoitti...

villatakkityyppi on hyvä tyyppi. :-) mä en saa tuota takkia mielestäni. sitä on ainakin käytävä sovittamassa. malli näyttää (ainakin tuossa kuvassa) täydelliseltä. semmoiselta ulkotakkimaiselta.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...