Tallinnan-tuliainen numero 1: tumput. Ostin siltä kadunvarrelta, jolla mummot kauppaavat käsitöitään. Olen omistanut tällaiset aiemminkin –kynsikkäät ja kintaat yhdentävät lapaset. En liiku minnekään ilman näitä: toimivat niin Tallinnan tuiskeessa kuin Helsingin hyytävässä viimassa, jossa poljen päivän aluksi ja päätteeksi. Ajattelin tosin pökätä Ponin talviteloille ja jatkaa työmatkailuani jalkaisin.
Ikävöin blogiani. Harmittaa, että päivitän enää vain muutamasti viikossa. Ehkäpä syksy syöksee meikäläiseen pontta. Kotonakin olisi vaikka kuinka kuvattavaa, mutta en keksi kelpo laajakulmalinssiä. Antakaapa vinkkejä.
Bought these from Tallinn. I admire their way of making handicraft.
maanantai 18. lokakuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Mihin runkoon tuo kaipaamasi laajis tulisi?
Söpöiset tumput. Ja joo..takas sieltä ja kuvia vaiks kännykällä ;)
mp: ihan canonin perus 450d:hen.
ruusuliisa: hih, joo, sainkin just uuden kännykän. :-)
Voi ponia, ne ei tykkää sateesta. Pelasta se kipinkapin turvaan lämpöiseen kellariin!
Tiedän tarkalleen, mitä kadunpätkää tarkoitat. Ne mummit on siellä varmaan aina. Ainakin ovat olleet joka kerta, kun itse olen Tallinnassa vieraillut. Ihanat ovat, tumput siis.
Lähetä kommentti