keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Pieni pipo

Trikoopipa ei lokakuisessa kalsassa lämmitä. Säälin siis lastani (samalla, kun soimasin itseäni huonoksi äidiksi) ja virkkasin päivänä parina pipon. Hyvin simppeliä sorttia tämä tekele: virkkasin ketjusilmukoita, kunnes ketju piisasi pienen pään ympäri, ja jatkoin kiinteillä silmukoilla (siis niillä tavallisilla, voivat omata jonkin muunkin nimen) kaventamatta. Kun korkeutta oli kylliksi, päättelin työn ja virkkasin toisen aukon kiinni. Lopputulema oli suorakulma, jonka yläkulmiin kiinnitin tupsut. Se oli työn vastenmielisin osanen, meikäläinen ei nautiskele tupsujentekemisestä.


Novitan Puro-langasta tehty pipo on kaiketikin ihan onnistunut tekele, koska se keikkuu lapsen kupolissa päiväkodissa. Eikä kuulemma kutitakaan. Ja parasta on toki se, että se sopii kuin nakutettu tyypin armeijanvihreään toppaparkaan. Heh.


Seuraavaksi teen pipon itselleni, en tosin tiedä, syntyykö se virkkuukoukulla vaiko sukkapuikoilla.


Self-made for my little daughter. It's nice to crochet for a change. Garn is Novita's Puro.

5 kommenttia:

RuusuLiisa kirjoitti...

Söpöliini kuten kantajansakin :)

Heidi kirjoitti...

Onpa hieno pipa! Teidän tyttönen on kasvanut kovasti. :)

Spots kirjoitti...

kantajaa eivät kuvaushommat kiinnostaneet. piti vain päristellä huulia. :-) mutta juu, isohan se jo on: tammikuussa kolme vuotta!

Riikka kirjoitti...

Veikeä pipo!

Spots kirjoitti...

ja helppo tehdä. :-)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...