Tiskin alta

Teen töitä harvakseltaan etänä, koska kirjoitan enää vain silloin tällöin. No, tänään kirjoitin kokonaisen jutun, en vain sattumanvaraista tajunnanvirtaa, jota sitäkin kyllä ilokseni julkaistaan (terveisiä ja kiitoksia vain töihin). ;-) Kun päivä kääntyi iltapäivän puolelle, puin pillifarmarit jalkaan ja kärräsin haalarihirmun kohti Helsingin katuja. Ajattelin liikennöidä Kruununhaan pikkuisiin puoteihin, joissa en ole käynyt mutta joista olen lukenut asioita armaita. Bussia ei kuulunut, joten jätin pysäkin, lykin lapsen lähimpään tatuointiliikkeeseen ja varasin itselleni ajan. Tuloksia näette joskus tammikuussa.

Sitten otimme suunnaksi kotikulmiemme kaupat. Kävimme Mokossa, Loftiksessa ja Poreessa. Ja Alepassa. Viimeisestä irtosi pelkkiä eineksiä, edellisistä jotakin muutakin. Kuten tämä Fermin musta-harmaa, graafinen torkkupeite – kiitos Poreen. Se löytyi vähän kuin vahingossa tiskin alta, mutta paikan päälle jäi vielä niitä sini-turkooseja. Ja kaikkia muitakin Ferm-uutuuksia, mikä ei ennusta hyvää ensi palkkapäivälleni. Ja ei, tämä ei ole maksettu mainos, olen vain totaalisen otettu siitä, että kotikatuni on kaupungin sisustuskatujen ykkönen.

Aion pötköttää loppuilllan peitteen alla ja neuloa liiviä. Ajattelin aloitella sukkiakin. Käsityöinnosta kiitos kuuluu keskiviikkona tapaamilleni, ihanille ihmisille, joiden parissa pari tuntia kului kuin siivillä. Kamera jäi kaikessa kiiruussa kotiin, mutta taltioin muutaman kuvan käsityökerhosta puhelimeeni. Koetan kaivella nekin näkyville. Kiitos ja kumarrus vielä, tuntuu, että Musta tuntuuta lukevat maailman mahtavimmat tyypit!