Valtaisan neuleviltin kuva on killunut työpöydälläni puoli iäisyyttä. En edes muistanut, mistä olin se poiminut, mutta kiitos aina avuliaan Googlen, lähde löytyi Covet Garden -verkkolehdestä. Kaunista vilttiä on neulottu pikkuhiljaa parin vuoden ajan. Otan samanlaisen projektin, mutta itseni tuntien neulon tilkkuja päivästä päivään kuin mikäkin maanikko. Että valmista voisi olla kesäloman jäljiltä. Or not.
A totally inspiring blanket from Covet Garden. Thank god for all of the garn I've been collecting.
tiistai 26. huhtikuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
Tosi kaunis! Tällä hetkellä mummoruutuviltti tekeillä kaverin toimesta, omat taidot kun ei siihen riitä :) Neliöiden kutominen saattaisi minulta kuitenkin onnistua!
Minä tein isoäidinneliöpeiton tuolla fiiliksellä ja se syntyi kyllä ihan kivasti, tuskatta. Välillä pientä taukoa, mutta tasaisella tahdilla kuitenkin!
Siitä vaan alkuun, niin ei tarvitse enää miettiä! Käytätkö jämälankoja vai mitä ajattelit?
Mulle kans! Mutta olen niin kärsimätön ja jänteetön. Ehkä jos yhdistäis ihan kaikkea? Neulois ja virkkais ja ompelis?
Iso peukku! Maanikko sais mussakin kyl vallan jos tuollaiseen projektiin alkaisin. Pysyn sukissa :D Hei bebe..mukavaa viikkoa!
Upea! Mä tsemppaan sua!!! kesäksi valmista. Tai viimeistään syksyn pimeille illoille.
Todella kaunis! Mä voisin ottaa itselleni samanlaisen projektin! Tuollaiseen kelpaisi kääriytyä vaikkapa kirjaa lukemaan..
Samaa kuvaa olen itsekin vähän väliä ihastellut. Ehkä sitten, kun saan tällä hetkellä keskeneräiset torkkupeitot (vihdoin) kasaan...
madelen: usko pois, mummoruutukin on helppo homma, kunhan osaa pitää virkkuukoukkua kädessään. :-) ja totta - tähän kykenee saletisti jokainen!
nonna: mäkin olen tehnyt isoäidinneliöviltin ja nopsasti. tottahan se on, että tuollainen peitto syntyisi oikeasti nopsasti, mutta mikäli pitäytyisi vain sileässä neuleessa, se saattaisi käydä tajuttoman tylsäksi puuhaksi.
villakettu: just noin! minen jaksais pelkkää sileää, vaikka jokin perfektionisti meikäläisessä vaatisi sitä. :-)
ruusuliisa: tiedän tismalleen, mistä puhut. ihanaa viikkoa sinnekin, babe.
kotoilija: yhteisprojekti? sullekin tuollainen uuteen kotsaan? ;-)
maatuska: niinpä... samanlainen haavekuva mullakin.
annie mee: hih, aina on hyvä aika aloittaa jotakin uutta. ;-)
Lähetä kommentti