Pyrytti

... ja minä nostin kaihtimet ylös, avasin ikkunan ja annoin valon valua sisälle. Kirjoitin, koetin taltuttaa kaaosta (joskin vain olohuoneesta) ja kuvasin tovin. Vastenmielistä valovoimattomalla kittiputkella ja tärisevällä käsivaralla. Enkä edes ala muistella, milloin olen ensi kerran asiasta valittanut. Jätän sen nytkin enkä palaa. Säästän kahteen ehjään, kunnon objektiiviin ja jalustaan, kunhan saan täydennettyä viimevuotisia verojani kaiketi miljaaaaardilla. Odotan kirjanpitäjäni viestiä kammolla ja vanhaan tapaan unetonna. Mutta kunhan saan sutattua sen homman to do -listaltani, käännän kaiken tarmoni koulunkäyntiin ja kaurapuuronkeittoon. Pakkokin, mutta siitä pakosta kirjoitan toiste. Hyvä pakko onkin.

Seinille ja ilmoitustauluille päätyy pikkuhiljaa kortteja ja paperinpalasia. Kanelikauppaa, RK:ta ja Vee Speersiä.

Fotografiskasta löytyneet magneetit hakevat vielä paikkaansa. Kaapissa olisi julistekin, samaa sarjaa. Muistin juuri.

Can't remember the last time I've taken pictures of our place. Tried it today with poor results. Hate my broken 50 mm lens and don't even start to complain of the one that followed with the camera. It's time to do some saving and buy at least one lens that works. And the tripod. My hands are shaky as hell.

Our walls are too empty, but some of my favourites have found their places. Love the cards by Kanelikauppa. And RK. Vee Speers' card and magnets are from Fotografiska.