Lapsi piirtää. Kaiken aikaa. Tällä hetkellä lintuja, toissa viikolla puita. Teippasi omenapuun sänkynsä päätyyn, ruoaksi Fermin robotille. Mummu osti, kun kävimme Design Boulevardissa.
Seinät pitäisi hyödyntää muissakin kuin piirustusmerkeissä: säilytystila on kortilla. Siksipä onkin surku x miljoona, koska seinämme eivät tykkää porakoneista. Mutta kyllä tässä jotakin keksitään, sitä vaaleanvihreää tököttiä vaikka. Hyllyillä voisi säilyttää osan leluista.
Osa löysi siistin sijansa Tunnon vanerilaatikoista. Tilasin Finnish Design Shopista, vuosien harkinnan päätteeksi. Tuli vastavetoisesti säästettyä keittiöremontissa. Laatikot ovat sileät, tuntuvat käteen sametilta. Ja vetävät mojovan määrän leluja ja Barbapapa-palapelejä. Jos joskus raaskin tilata laatikot kolme ja neljä, vinyylimmekin saavat kätevän kodin.
perjantai 2. syyskuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Tuollaisen omenapuun minäkin seinälleni haluaisin!
hr: sienan seinässä on myös sun korttisi. :-) löysin design boulevardista.
Voih, tosi kiva! :)
Lähetä kommentti